Maailma ympärillämme muuttuu nopeasti. Kasvu hidastuu, palkkoihin kohdistuu paineita, eriarvoisuus kasvaa ja ilmastokriisi syvenee. Luottamus instituutioihin heikkenee, ja mielenterveys on nyt yleinen huolenaihe. Tämän maiseman edessä monet tuntevat olevansa hukassa tai juuttuneet selviytymistilaan. Tämä hetki on kuitenkin haastava, sillä se voi olla harvinainen tilaisuus niille, jotka haluavat johtaa selkeästi, rohkeasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Olen työskennellyt eri aloilla fysioterapiasta talouteen ja oikeustieteeseen, ja olen alkanut uskoa syvästi siihen, että johtajuus ei enää merkitse sitä, että ihmisillä on kaikki vastaukset. Kyse on oikeiden kysymysten esittämisestä. Kyse on siitä, että pysytään juurtuneena arvoihin ja sopeudutaan samalla muutokseen. Ja kyse on siitä, että näkee mahdollisuuksia siellä, missä muut näkevät vain esteitä.

Nykyään johtajuuden on lähdettävä liikkeelle etiikasta. Aikana, jolloin yleinen luottamus on haurasta, johtajien on näytettävä esimerkkiä paitsi asiantuntemuksellaan myös empatiakyvyllään, avoimuudellaan ja rehellisyydellään. Meillä ei ole enää varaa johtajuuteen, joka on irrallaan ihmisten todellisuudesta tai omien päätöstensä seurauksista. Tarvitsemme johtajia, jotka yhdistävät sanansa tekoihin ja käyttävät vaikutusvaltaansa vastuullisuuden ja kunnioituksen kulttuurin rakentamiseen.

Tarvitsemme myös erilaista ajattelutapaa muutosten suhteen. Häiriöt eivät ole enää harvinaisia, vaan ne ovat uusi normi. Johtajat, jotka vastustavat sitä, jäävät jälkeen. Mutta ne, jotka pystyvät muuttamaan häiriöt innovaatiokipinäksi, voivat avata täysin uusia mahdollisuuksia. Kestävimmät organisaatiot eivät välttele riskejä, vaan ne hallitsevat niitä viisaasti ja käyttävät niitä kehittymiseen, kokeiluihin ja kasvuun.

Tarkoituksesta on enemmän kuin koskaan tullut merkityksellisen johtamisen perusta. Se ohjaa päätöksiä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tarkoitus antaa suunnan, kun kaikki muu tuntuu epävakaalta. Kun se yhdistetään vahvaan organisaatiokulttuuriin, siitä tulee liima, joka pitää tiimit koossa ja houkuttelee lahjakkuuksia. Etenkin nuoremmille sukupolville tarkoitus ei ole enää valinnainen, vaan se on keskeinen vaatimus.

Teknologia muokkaa luonnollisesti elämäämme jokaista osa-aluetta. Sitä on kuitenkin käytettävä tarkoituksella. Esimerkiksi tekoälyllä on valtavat mahdollisuudet, mutta se herättää myös todellisia huolenaiheita. Tutkimusten mukaan ihmiset käyttävät tekoälyä työssään enemmän kuin koskaan, mutta monet eivät vieläkään luota siihen täysin. Tämä kertoo meille jotain tärkeää: emme voi pitää teknologiaa ratkaisuna. Meidän on harkittava, miten sitä kehitetään, sovelletaan ja hallitaan. Johtajuus tarkoittaa nykyään sen varmistamista, että innovointi palvelee ihmisiä, ei päinvastoin.

Samaan aikaan kukaan ei voi johtaa tehokkaasti yksin. Edessämme olevat haasteet - ilmasto, terveys, eriarvoisuus ja teknologiset muutokset - ovat liian suuria, jotta mikään yritys, toimiala tai maa voisi ratkaista ne yksin. Siksi johtajien on opittava ajattelemaan yhteistyön, yhteyksien ja jaetun vastuun näkökulmasta. Siltojen rakentaminen yli toimialojen ja rajojen ei ole vain strategista, vaan se on välttämätöntä.

Lopuksi totean, että nykypäivän johtajuus edellyttää kykyä katsoa tulevaisuuteen sekä realistisesti että mielikuvituksellisesti. Emme voi enää luottaa lyhyen aikavälin ajatteluun. Tulevaisuuden suunnittelu tarkoittaa valmistautumista moniin eri lopputuloksiin, erilaisten näkökulmien kuuntelemista ja uteliaisuuden vaalimista keskeisenä vahvuutena. Se tarkoittaa, että koulutukseen on investoitava teknisten taitojen lisäksi myös etiikkaan, kestävyyteen ja kriittiseen ajatteluun. Ja se tarkoittaa sellaisten instituutioiden vahvistamista, jotka auttavat ankkuroimaan tietoon perustuvan julkisen vuoropuhelun.

Tämä historian hetki on kiistatta monimutkainen. Se ei kuitenkaan ole passiivisen hallinnan aikaa. Nyt tarvitaan rohkeaa ja harkittua johtajuutta, joka uskaltaa kyseenalaistaa, luoda yhteyksiä ja luoda. Nykyinen epävarmuus ei ole monella tapaa uhka vaan kutsu. Se on kutsu määritellä uudelleen, mitä johtajuus tarkoittaa, ja osoittaa, että haastavinakin aikoina on mahdollista johtaa tarkoituksenmukaisesti ja muokata tulevaisuutta, johon kannattaa uskoa.