MIPEX 2025-tutkimuksen mukaan Portugalin lainsäädäntö oli vuoden 2024 puoliväliin asti yksi maahanmuuttajien kotouttamista suosivimmista Ruotsin ja Suomen ohella.

Vuonna 2024 PSD/CDS-hallitus poisti kiinnostuksenilmaisun, joka oli oikeussuojakeino, jonka avulla turistiviisumilla maahan tulleet henkilöt saattoivat laillistaa asemansa Portugalissa. Maahanmuuttajien suuri virta viivästytti perheenyhdistämisprosesseja, joiden sääntöjä hallitus aikoo tiukentaa entisestään uudella ulkomaalaislailla, jota käsitellään tiistaina uudelleen sen jälkeen, kun perustuslakituomioistuin hylkäsi sen elokuussa.

Portugali erottuu edukseen työmarkkinoille pääsyssä, perheenyhdistämisessä ja kansalaisuuden saamisessa, joissa se on edullisessa ja eriytyneessä asemassa useimpiin Euroopan unionin maihin verrattuna.

Jatkuvia ongelmia

Ongelmia on kuitenkin edelleen esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon aloilla, joilla on edelleen esteitä riittävien resurssien tehokkaalle saatavuudelle", raportissa todetaan.

"Portugali osoittaa kykenevänsä panemaan täytäntöön kotouttamispolitiikkoja, mutta MIPEXin tulokset muistuttavat meitä siitä, että emme voi pitää mitään itsestäänselvyytenä", ja "seuraavaksi olisi vahvistettava kotouttamista ja vältettävä lainsäädännöllisiä takaiskuja, jotka vaarantavat osallisuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden", sanoo Lucinda Fonseca Lissabonin yliopiston maantieteen ja aluesuunnittelun laitokselta, joka oli mukana hankkeessa.

Portugalilaisen asiantuntijaryhmän mielestä "jos parhaillaan käsiteltävänä olevat lainsäädäntömuutokset hyväksytään, Portugalin asema MIPEXissä todennäköisesti heikkenee", ja "kansalaisuuden saantia ja perheenyhdistämistä koskevien sääntöjen tiukentaminen olisi selvä takaisku, jolla olisi suora vaikutus monien tuhansien ihmisten vakauteen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen".

Lucinda Fonseca korostaa, että "tehokkaat kotouttamispolitiikat eivät hyödytä ainoastaan maahanmuuttajia", vaan myös "vahvistavat sosiaalista yhteenkuuluvuutta, lisäävät luottamusta instituutioihin ja edistävät osaltaan maan väestörakenteen kestävyyttä ja taloudellista kehitystä".

Indeksin mukaan "osallistavat ja hyvin toteutetut kotouttamispolitiikat parantavat koulutus- ja työllisyystuloksia ja vähentävät maahanmuuttajiin kohdistuvia ennakkoluuloja".

"Rajoittavat lähestymistavat, erityisesti kansalaisuuden, perheenyhdistämisen ja poliittisen osallistumisen osalta, heikentävät demokraattista osallisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Suositukset

Suosituksissaan kirjoittajat esittävät, että Portugalin olisi "investoitava enemmän kotouttamiseen, erityisesti portugalin kielen opettamiseen muuna kuin äidinkielenä, riittävien resurssien tarjoamiseen kouluissa ja sosiokulttuuriseen sovitteluun, jotta edistystä voidaan lujittaa ja valmistella yhtenäisempää, oikeudenmukaisempaa ja osallistavampaa tulevaisuutta".

Eurooppalainen ajatushautomo Migration Policy Groupin laatimassa MIPEXissä arvioidaan 58 indikaattoria muun muassa työmarkkinoiden, perheenyhdistämisen, koulutuksen, poliittisen osallistumisen, pysyvän oleskelun, kansalaisuuden, syrjimättömyyden ja terveyden aloilla.

Tässä arvioinnissa Portugali saa 83 pistettä 100 pisteestä, kun taas EU:n keskiarvo on 54. Tämä osoittaa, että kotouttamispolitiikka on yleisesti ottaen pysähtynyt Euroopassa.

EU:hun vuoden 2004 jälkeen liittyneiden maiden maahanmuuttopolitiikka on rajoittavampaa (keskimäärin 44 pistettä) kuin muiden maiden (keskimäärin 63 pistettä).

Positiivisena puolena kirjoittajat korostavat syrjinnän vastaista vahvaa lainsäädäntökehystä sekä "kohtuullisen turvattua pysyvää oleskelua" ja myönteistä "integroitumista työmarkkinoille".

Negatiivisempana puolena Mipex toteaa, että kansalaisuuden saaminen on yhä vaikeampaa ja että koulutuspolitiikka on edelleen kehittymätöntä.