Maaseudun yhdennetyn palontorjunnan virasto(AGIF) toteaa tämän vuoden tulipalojen alustavassa analyysissä, että vuosi 2025 oli neljänneksi pahin vuosi sitten vuoden 2001 palaneen pinta-alan osalta, yhteensä 270 000 hehtaaria, ja eniten paloista kärsivät pohjois- ja keskiosat.

AGIF:n mukaan tulipalojen määrä on puolestaan edelleen "huomattavasti alle" historiallisen keskiarvon, sillä tänä vuonna tulipaloja oli 8 284.

Alustavat tiedot osoittavat myös, että viime kesänä oli 44 paloa, joiden palanut pinta-ala oli yli 500 hehtaaria, joista 21 oli pohjoisessa, 17 keskiosassa, viisi Alentejossa ja yksi Algarvessa, mikä vastaa vain 0,5 prosenttia palojen määrästä mutta 91 prosenttia palaneesta pinta-alasta.

AGIF raportoi tulipalojen määrän "merkittävästä vähenemisestä" vuosien 2001-2017 ja 2018-2024 välillä ja suurten tulipalojen "huomattavasta lisääntymisestä" vuonna 2025, ja se korosti kuutta yli 10 000 hehtaarin paloa, jotka edustivat 59 prosenttia tämän vuoden palaneesta pinta-alasta.

Virasto ilmoittaa myös, että meneillään olevien tutkimusten vuoksi saadut alustavat tiedot viittaavat siihen, että "tulen ja tuhopolton käyttöön liittyvien tapausten määrä on vähentynyt jyrkästi" vuodesta 2017 lähtien. Vuoteen 2024 verrattuna tuhopoltot ovat kuitenkin lisääntyneet tänä vuonna 16 prosenttia.

Tuhopoltto

Tänä vuonna syttyneistä tulipaloista, joita on jo tutkittu, 34 prosenttia aiheutui tuhopoltosta, 11 prosenttia tuloksettomista tutkimuksista, 9 prosenttia valvotuista paloista, 9 prosenttia maatalouskoneiden aiheuttamista paloista ja 5 prosenttia luonnollisista syistä eli salamaniskusta, kuten tämän vuoden suurimmassa tulipalossa, joka kesti 12 päivää ja sai alkunsa Arganilissa 13. elokuuta.

AGIF korostaa myös, että tapaturmaiset tulipalot ovat lisääntyneet tänä vuonna (2025) 65 prosenttia verrattuna vuoteen 2024.

Alustava analyysi osoittaa myös, että 56 prosenttia palaneesta metsästä oli merimäntyjen ja muiden havupuiden alueilla, 23 prosenttia korkkitammien, halkotammien ja muiden lehtipuiden alueilla ja 19 prosenttia eukalyptusviljelmillä. Lisäksi viidennes paloi metsätoimenpidevyöhykkeillä (ZIF) ja 34 000 hehtaaria kansallisessa suojelualueverkostossa (RNAP), mikä on 4 prosenttia sen kokonaispinta-alasta.

Hiilipäästöt

Asiakirjassa huomautetaan, että vuoden 2025 metsäpalojen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat melko merkittäviä, yhteensä 3,6 miljoonaa tonnia, mikä on kaksinkertainen historialliseen keskiarvoon (2003-2024) verrattuna.

Alustavat tiedot osoittavat myös, että vuosi 2025 on sääolosuhteiltaan viidenneksi ankarin vuosi, ja elokuu on erityisen ankaraa, sillä se on pisin peräkkäisten päivien jakso, jolloin olosuhteet ovat suotuisat suurille tulipaloille sitten vuoden 2001, eli 29 päivää 23. heinäkuuta ja 20. elokuuta välisenä aikana.

"Keskimäärin 68 prosenttia vuotuisesta palaneesta pinta-alasta ja 92 prosenttia megapaloista (yli 5 000 hehtaaria) syttyy kriittisinä päivinä (jolloin sääolosuhteet ovat ankarammat), mikä korostaa ennaltaehkäisevän käyttäytymisen merkitystä näinä päivinä", todetaan analyysissä, jossa korostetaan uudelleen syttymisten "merkittävää kasvua" vuosina 2024 ja 2025.

AGIF toteaa myös, että vuonna 2025 suurten tulipalojen määrä ja palanut pinta-ala ylittävät selvästi kansallisessa maaseudun yhdennetyssä palontorjuntasuunnitelmassa määritellyt tavoitteet.

Tämän vuoden tulipalot ovat aiheuttaneet kuusi kuolonuhria, neljä palomiestä ja kaksi siviiliä.