Aloite hyväksyttiin PSD:n äänin, PS ja Chega pidättyivät äänestämästä ja Liberaalialoite (IL) ja PCP äänestivät vastaan.

IL:n varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja perusteli äänestysselityksessään äänestystään päätöslauselmaa vastaan sillä, että siinä käsitelty asia kuuluu työlain 273 pykälän piiriin ja että päätöslauselma "perustuu väärään periaatteeseen".

Mariana Leitão väitti, että "peräkkäiset korotukset asetuksella" eivät luo vaurautta ja että vähimmäispalkan asettaminen asetuksella ei "muuta maan paradigmaa".

PS:n puolelta Miguel Cabrita piti ehdotusta "tarpeettomana" ja huomautti, että vaikka nykyisessä sosiaalisessa yhteistoimintasopimuksessa määrätään kansallisen vähimmäispalkan tavoitteista vuoteen 2028 asti, hallitus ei ole tänä vuonna aloittanut mitään "lisäkeskustelua" asiasta ja toisaalta edistää epävarmuutta työlainsäädännön uudistusluonnoksella.

Chegan Felicidade Vital kritisoi myös päätöslauselmaluonnosta sanoen, että "se on enemmän samaa", ja väitti, että hallitusta tukevan puolueen tehtävänä on "antaa konkreettisia vastauksia". PCP:n Alfredo Maia puolestaan sanoi, että asiakirja "ei ratkaise tai käsittele syitä" maan mataliin palkkoihin ja viittasi Miguel Cabritan tavoin "työntekijöihin ja heidän oikeuksiinsa kohdistuvaan hyökkäykseen".

Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Carla Barros torjui kritiikin päätöslauselman tarpeettomuudesta ja totesi, että se on "vahvistus" PSD:n "jatkuvalle julistukselle tulo- ja palkkakysymyksistä", vaikka hän myöntääkin, että "paljon on vielä tehtävää".

Sosiaalidemokraattien päätöslauselmaluonnoksessa suositellaan, että hallitus vahvistaisi keskustelua sosiaalisessa konserttikokouksessa, jotta "jatkettaisiin kansalaisten tulojen asteittaista nostamista", erityisesti vähimmäispalkan ja keskipalkan osalta, vaikka siinä ei määritellä tarkkoja lukuja.

Lokakuussa 2024 hallituksen, neljän yrittäjäjärjestön ja yleisen työntekijäliiton (UGT) välillä allekirjoitetussa sopimuksessa tarkistettiin kansallista vähimmäispalkkaa ylöspäin siten, että sitä korotetaan vuosittain 50 eurolla niin, että se nousee 1 020 euroon vuonna 2028.

Toukokuun 18. päivänä pidettyjen parlamenttivaalien jälkeen toimeenpaneva elin asetti kuitenkin hallitusohjelmassaan koko vaalikaudeksi uuden tavoitteen, jonka mukaan taattu vähimmäispalkka on 1 100 euroa brutto kuukaudessa vuonna 2029.

Kansallinen vähimmäispalkka nousi tänä vuonna 920 euroon, ja sopimuksen mukaan se nousee 970 euroon vuonna 2027 ja 1 020 euroon vuonna 2028.

Toisaalta sopimuksessa vahvistetaan myös viitearvot keskipalkan nousulle (joka ei ole riippuvainen hallituksen asetuksesta), ja sen ennustetaan nousevan 1 731 euroon vuonna 2026, 1 809 euroon vuonna 2027 ja 1 890 euroon vuonna 2028.

Myös talousarvio-, valtiovarain- ja julkishallintovaliokunnalle annettava lausunto valtion yleisestä tilinpäätöksestä vuodelle 2024 hyväksyttiin yksimielisesti.