Kahden vuoden kaksinumeroisen nousun jälkeen Portugali johti asuntojen arvonnousua Euroopassa. Vuonna 2024 hinnat nousivat 11,5 prosenttia. Vuoteen 2025 mennessä ne ovat nousseet yli 15 prosenttia, mikä on yli kaksinkertainen määrä Euroopan keskiarvoon verrattuna. Nyt kasvun odotetaan ennusteiden mukaan hidastuvan noin 7 prosenttiin tänä vuonna ja 5-5,5 prosenttiin kahden seuraavan vuoden aikana. Tästä huolimatta Portugali on edelleen Euroopan kolmen suurimman maan joukossa arvostuksen osalta.

Mielestäni tämä ei ole merkki heikkoudesta. Se on merkki kypsyydestä.

Markkinoiden ylläpito ei perustu pelkästään innostukseen. Se on rakenteellista. Kysyntä on edelleen vakaata, ja sen taustalla ovat väestörakenteen muutokset, kotitalouksien määrän kasvu ja jatkuva tarjontavaje. Eurooppa saattaa ikääntyä, mutta tarvittavien asuntojen määrä kasvaa nopeammin kuin väestö. Portugalissa asuntopula on ilmeinen. Noin yksi talo valmistuu jokaista kuutta myytyä kohti. Jo tämä selittää suuren osan hintapaineista.

Mutta on olemassa toinenkin merkittävä seikka. Portugalin markkinoita pidetään nyt yhtenä Euroopan yliarvostetuimmista. Tämä ei tarkoita, että kupla olisi lähellä. Se tarkoittaa, että saatavuuteen kohdistuu paineita ja että tuleva tasapaino riippuu kyvystä lisätä tarjontaa, nopeuttaa lupien myöntämistä ja vahvistaa rakentamista.

Samaan aikaan kiinteistösijoitukset osoittavat luottamusta. Vuonna 2025 ne olivat 2,8 miljardia euroa, mikä merkitsee 22 prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna ja ylittää viime vuosikymmenen keskiarvon. Toimistot, vähittäiskauppa ja majoitus- ja ravitsemistoiminta keskittivät suurimman osan pääomasta. Tuotto pysyi vakaana ja jopa potentiaalisesti supistuvana logistiikan kaltaisilla segmenteillä.

Lissabon on edelleen kalleimman kaupungin kärjessä, yli 6 000 euroa neliömetriltä, mutta ilmiö ei ole enää yksinomaan suurkaupunkimainen. Guardan, Bejan ja Santarémin kaltaisissa kaupunginosapääkaupungeissa kasvu on yli 20 prosenttia. Azoreilla ja Madeiralla joillakin saarilla on vaikuttavia arvoja. Markkinat eivät ole enää keskittyneet. Niistä on tullut kansallisia.

Asuntosegmentillä mediaanihinta on jo yli 3 000 euroa neliömetriltä. Vaikka korkotaso on vakiintunut ja tilaa lisäleikkauksille on vähemmän, talous suosii edelleen alaa, sillä työttömyys on hallinnassa ja tulot ovat suhteellisen vakaat.

Nähtäväksi jää, missä määrin ulkoiset tekijät, kuten maailmanlaajuinen taloudellinen epävakaus tai viimeaikaiset äärimmäiset sääilmiöt, voivat lisätä varovaisuutta.

Kansallisten ja kansainvälisten markkinoiden tarkkailijana näen maan, joka ei ole enää vain nouseva kohde. Se on vakiintuneet markkinat. Tämä tuo mukanaan etuja, mutta myös vastuuta. Haasteena ei ole nyt nopea kasvu. Kyse on tasapainoisesta kasvusta.