Kiinteistöjen hinnat ovat nousseet yli 60 prosenttia vuodesta 2015, ja vuokrien nousu jatkuu suurimmissa kaupungeissa. Vastauksena lainsäätäjät tukevat uutta kohtuuhintaisuussuunnitelmaa, johon sisältyy asuntojen rakentaminen, perhetukien tai verokannustimien tarjoaminen ja vuokrien hintojen sääntely monien mielestä rikkinäisten markkinoiden korjaamiseksi.

Portugalin asukkaille, myös monille ulkomaalaisille, nämä haasteet ovat konkreettisia. Ne koetaan joka kerta, kun joku etsii asuntoa, uusii vuokrasopimuksen tai yrittää ostaa kiinteistön.

Tulojen ja asumiskustannusten ero

Tulojen ja asumiskustannusten välinen kuilu on kasvanut koko EU:ssa viime vuosikymmenen aikana. Monissa kaupungeissa asunnon hankkiminen vaatii nykyään kahdeksan tai kymmenen vuoden palkkaa vastaavan summan, ja vielä enemmän vähiten kohtuuhintaisissa pääkaupungeissa.

Syyt ovat monimutkaisia. Kaupunkien laajeneminen ja väestönkasvu ovat lisänneet kysyntää, kun taas pienemmät kotitaloudet tarvitsevat enemmän asuntoja.

Tarjonta ei kuitenkaan ole pysynyt perässä. Näiden haasteiden ratkaiseminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että kohtuuhintainen asuminen on edelleen oikeus, joka tukee elämänlaatua, taloudellista vakautta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Uusien asuntojen rakentaminen

Uusien asuntojen rakentaminen on nyt hitaampaa ja kalliimpaa. Maan ja rakennusmateriaalien hinnat ovat nousseet, ja lupaprosessit voivat kestää vuosia.

Lisäksi ennen vuotta 2022 vallinnut pitkään jatkunut matala korkotaso vaikutti osaltaan kiinteistöjen hintojen nousuun.

Rahoituskustannusten noustessa asuntolainojen hinta laski, mikä johti siihen, että yhä useammat ihmiset siirtyivät vuokramarkkinoille ja vuokrien nousu jatkui.

Euroopan parlamentti on hyväksynyt ensimmäisen merkittävän mietintönsä, jossa keskitytään kokonaan asuntokriisiin ja kehotetaan jäsenvaltioita toimimaan koordinoidummin.

Asuntomarkkinoiden valvonta

EU ei voi suoraan valvoa asuntomarkkinoita - tällaiset päätökset kuuluvat edelleen jäsenvaltioiden hallituksille - mutta se voi vaikuttaa siihen, miten tilanne kehittyy.

Suunnitelman tavoitteena on lisätä asuntotarjontaa, nopeuttaa rakentamista ja houkutella lisää investointeja. Siinä korostetaan myös byrokratian vähentämistä, joka usein mainitaan kehityksen viivästymisen syyksi.

EU aikoo myös antaa alalle taloudellista lisätukea: asuntohankkeisiin on myönnetty miljardeja euroja vuosina 2021-2027, ja lisärahoitusta on odotettavissa.

Sosiaalisen asuntotuotannon tukeminen

Osalla rahoituksesta tuetaan sosiaalista asuntotuotantoa ja peruskorjaushankkeita. Toisella osalla keskitytään energiatehokkuuteen ja autetaan perheitä alentamaan laskujaan ja parantamaan elinolojaan.

Rakentamista pyritään myös nykyaikaistamaan nopeampien rakennustekniikoiden ja digitaalisten välineiden avulla, jotta asuntojen toimittaminen nopeutuisi.

Kansalliset säännöt

EU:n haasteena on, että asuntopolitiikka on edelleen pitkälti kansallinen asia. Kukin maa asettaa omat sääntönsä vuokrista, suunnittelusta, verotuksesta ja asuntomalleista.

Tämän vuoksi EU:n suunnitelma voi antaa ohjausta ja tukea, mutta se ei voi panna toimenpiteitä täytäntöön.

Paikallisviranomaisten odotetaan olevan avainasemassa erityisesti lupaprosessien sujuvoittamisessa. Paikallisviranomaisten odotetaan olevan avainasemassa erityisesti lupaprosessien sujuvoittamisessa ja uusien asuntojen ensisijaisten alueiden määrittämisessä. Se muokkaa työmarkkinoita, liikkuvuutta ja talouskasvua.

EU valmistelee lisätoimia, kuten asuntohuippukokousta ja hallitusten, kaupunkien ja teollisuuden edustajien laajempaa liittoa.

Monille asunnon löytäminen ei ole enää rutiininomainen elämänvaihe, vaan siitä on tullut yksi suurimmista haasteista.