Parlamentille toimitetun lakiesityksen mukaan toimeenpanovalta haluaa myös tehdä muutoksia rikoslakiin ihmiskaupan uhrien suojelun vahvistamiseksi.

Hallituksen esittämä lakiesitys hyväksyttiin ministerineuvostossa, ja sillä pannaan täytäntöön ihmiskaupan ehkäisemistä ja torjuntaa sekä uhrien suojelua koskeva eurooppalainen direktiivi.

Hallitus haluaa, että kansallinen ihmiskaupan vastainen koordinaattori korvaa nykyisen kansallisen esittelijän, jonka "nimittää kansalaisuudesta ja tasa-arvosta vastaava hallituksen jäsen", selitti oikeusministeriö tänään toimituksille lähetetyssä lausunnossaan.

Tämän koordinaattorihahmon tehtäviin kuuluu, lisäsi Rita Alarcão Júdicen johtama kabinetti, "edistää ja koordinoida ihmiskaupan torjuntaohjelmia, seurata ilmiön kehityssuuntauksia ja toteutettujen toimenpiteiden tuloksia sekä kerätä tilastoja yhdessä kansalaisuudesta ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta vastaavan toimikunnan, ihmiskaupan seurantakeskuksen ja uhrien tuki- ja suojeluverkoston kanssa".

Rikoslakiin tehtävien muutosten osalta hallitus haluaa tänään tasavallan parlamentille toimitetun asiakirjan mukaan, että rikoslakiin lisätään artikla, jossa säädetään, että "ihmiskaupan uhrit, jotka syyllistyvät laittomiin tekoihin välittömänä seurauksena siitä, että he ovat joutuneet johonkin laissa säädettyyn hyväksikäyttötilanteeseen", eivät ole rangaistavissa.

Näissä tapauksissa riittää, että tutkinnan aikana todetaan, että uhrin syyksi luettava rikos on suora seuraus ihmiskaupasta, mukaan lukien rikokset, jotka liittyvät "laittomaan maahanmuuttoon tai työskentelyyn ilman tarvittavia lupia, asiakirjojen väärentämiseen ja toisen henkilön henkilöllisyystodistuksen tai matkustusasiakirjan käyttöön sekä vakavampiin rikoksiin, kuten ryöstöön, varkauteen, kotipaikan rikkomiseen ja huumausaineiden salakuljetukseen".

Tavoitteena on "rohkaista ihmiskaupan uhreja tekemään rikosilmoitus tai hakemaan tukea ja apua", todetaan lakiehdotuksessa.

Tämän ehdotuksen lisäksi, josta tasavallan parlamentin jäsenet keskustelevat, hallitus hyväksyi ministerineuvostossa myös toisen sähköiseen todistusaineistoon liittyvän eurooppalaisen direktiivin saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Samassa lausunnossa oikeusministeriö selittää, että noin 85 prosentissa Euroopan unionin rikostutkinnoista käytetään tietoja digitaalisessa ympäristössä, usein sen maan ulkopuolella, jossa tutkinta tapahtuu, ja siksi ehdotuksella luodaan "säännöt, joita sovelletaan sähköisten viestintäpalvelujen, verkkotunnusten ja muiden tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien toimipaikkojen ja laillisten edustajien nimeämiseen rikosasioissa tehtävää yhteistyötä varten".