Kreikalla on takanaan tuhoisia metsäpaloja. Vuonna 2018 Ateenan itäpuolella riehunut tulipalo vaati yli 100 uhria, kun taas vuonna 2023 syttynyt valtava metsäpalo rikkoi ennätyksen Euroopan kaikkien aikojen suurimpana metsäpalona. Viimeisin suuri metsäpalo syttyi tämän sunnuntain iltapäivänä, 5. heinäkuuta, Ateenan länsipuolella. The Guardianin mukaan palon sammuttamiseen lähetettiin 210 palomiestä, joita tukivat erikoisjoukot ja 29 lentokonetta.

Maan jatkuva kriisi metsäpalojen torjunnassa on johtanut innovaatioihin, ja Kreikka on nyt ensimmäinen maa maailmassa, joka on integroinut satelliittijärjestelmän kansalliseen palontorjuntajärjestelmäänsä. Satelliitit, joista kukin on pienempi kuin käsimatkatavara, seuraavat tulipaloja avaruudesta käsin, ja ne laukaistiin matalalle kiertoradalle toukokuussa, kertoo Associated Press.

Reaaliaikaiset tekoälypohjaiset satelliittitiedot

Perinteiset satelliitit pystyvät havaitsemaan vain suuria tulipaloja, kun taas nämä saksalaisen OroraTech-yrityksen rakentamat uudet satelliitit on varustettu lämpösensoreilla, jotka on suunniteltu havaitsemaan jopa halkaisijaltaan neljän metrin kokoiset uudet palot. Jos tulipalo syttyy, kansallisille viranomaisille lähetetään tekoälyn käsittelemien satelliittitietojen perusteella hälytys, jossa ilmoitetaan palon sijainti, koko ja voimakkuus. Kun useita tulipaloja puhkeaa samanaikaisesti, reaaliaikaiset tiedot ovat ratkaisevan tärkeitä asianmukaisten torjuntatoimien valmistelemiseksi.

Palolaitoksen eversti Zisoula Ntasiou, Kansainvälisen palo- ja pelastuspalvelujärjestön varapuheenjohtaja, kertoi Associated Pressille: ”Esimerkiksi jos Kreikassa on 10 tulipaloa ja palon säteilyteho on joissakin tapauksissa alhaisempi, et anna etusijaa näille paloille, vaan muille.”

”Maapallon lämpötila nousee. Se muuttaa tulipalojen voimakkuutta ja raivoa”, OroraTechin Kreikan toimintojen johtaja Ioannis Lantouris kertoi Associated Pressille. ”Malliemme on muututtava ja sopeuduttava tähän. Niiden on oltava nopeampia. Niiden on oltava tarkempia.”

Laajempi havainnointiverkosto

Vaikka useat maat käyttävät lämpösatelliitteja, Kreikka on ensimmäinen maa, joka on integroinut ne täysin palontorjuntajärjestelmäänsä. Yhteistyössä kolmen eurooppalaisen yrityksen kanssa Kreikka rakentaa laajempaa havainnointiverkostoa, jossa yhdistyvät lämpösatelliitit, pilvien ja savun läpi näkevät tutkasatelliitit sekä optiset satelliitit, jotka ottavat erittäin yksityiskohtaisia kuvia maasta. Verkoston rahoittaa EU, ja sen kustannukset ovat 200 miljoonaa euroa.

Johtajat ympäri Eurooppaa aikovat käyttää vastaavia verkostoja muuhunkin kuin palojen havaitsemiseen, ja järjestelmää saatetaan laajentaa kattamaan rajavalvonta, viljelykasvien hallinta, katastrofitoiminta ja helleaallon varalta tehtävä suunnittelu.

”Nämä teknologiat tukevat pelastuspalvelua, turvallisuutta ja tarvittaessa puolustukseen liittyviä sovelluksia”, sanoi Kreikan digitaalisen hallinnon ministeri Dimitris Papastergiou haastattelussa toimistossaan Ateenassa.

EU aikoo lisätä Kreikan ohjelmien rahoitusta 350 miljoonalla eurolla. Viranomaisten mukaan tavoitteena on siirtyä satelliittikuvien käytöstä passiivisena työkaluna eteenpäin ja kehittää järjestelmiä, jotka auttavat hallituksia hallitsemaan kriisejä niiden edetessä reaaliajassa.