Kansallisen tilastokeskuksen(INE) tuoreimmat tilastotiedot osoittavat, että 15,4 prosenttia Portugalin asukkaista oli köyhyysriskissä vuonna 2024, mikä on 1,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2023, ja köyhyysriskiaste vuonna 2024 vastasi "niiden asukkaiden osuutta, joiden vuotuiset nettorahatulot aikuista kohti olivat alle 8 679 euroa (723 euroa kuukaudessa)".

INE:n mukaan köyhyyden väheneminen oli havaittavissa kaikissa ikäryhmissä, mutta selvemmin vanhusten keskuudessa.

Francisco Manuel dos Santos -säätiö varoittaa kuitenkin tänään Portugalin eriarvoisuutta ja köyhyyttä käsittelevän tutkimuksensa päivityksessä, että 1,7 miljoonaa ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella, vaikka viimeisimmät tilastot osoittavat, että noin 100 000 ihmistä onnistui pääsemään köyhyydestä vuoteen 2024 mennessä.

"Portugali on edelleen maa, jossa 18,6 prosenttia väestöstä elää köyhyydessä tai sosiaalisesti syrjäytyneenä, 8,6 prosentilla työssäkäyvistä on tulot, joiden avulla he eivät pääse köyhyydestä, ja noin 300 000 lasta on köyhiä", todetaan vuonna 2016 aloitetussa ja Carlos Farinha Rodriguesin laatimassa tutkimuksessa, jossa analysoidaan maan sosiaalista tilannetta.

Tutkimuksen mukaan köyhyysaste on laskenut viimeisten 30 vuoden aikana 7,6 prosenttiyksikköä (p.p.) ja köyhien määrä on vähentynyt noin 29 prosenttia, mutta "Portugali on edelleen yksi niistä Euroopan unionin maista, joissa köyhyys on yleistä".

Toisaalta siinä korostetaan, että lapset ja nuoret olivat ikäryhmä, jonka köyhyysaste pieneni vähiten, toisin kuin vanhusväestö, jonka köyhyysaste "pieneni jyrkästi", mikä "vaikutti ratkaisevasti kokonaisasteen laskuun".

Lasten köyhyys

Francisco Manuel dos Santosin säätiön tutkimuksessa huomautetaan, että lasten köyhyyden profiilista vuonna 2024 ei ole yksityiskohtaisia tietoja, mutta vuoden 2023 tietojen perusteella siinä todetaan, että köyhyys on yleisempää 12-17-vuotiaiden nuorten keskuudessa (19,2 %), ryhmässä, joka edustaa noin 40 prosenttia köyhyydessä elävistä lapsista.

Tutkimuksen mukaan noin 25 prosenttia köyhyydessä elävistä lapsista elää yksinhuoltajaperheissä, pääasiassa yksinhuoltajaäideissä, ja yli 20 prosenttia elää suurperheissä. Noin 75 prosenttia asuu kotitalouksissa, joissa pääasiallinen tulonlähde on työ.

"Lasten köyhyys keskittyy pääasiassa suurille suurkaupunkialueille, ja 54 prosenttia köyhyydessä elävistä lapsista asuu suur-Lissabonin alueella ja pohjoisella alueella; köyhyysaste on yli 38 prosenttia niiden lasten keskuudessa, joiden vanhemmat ovat ulkomaalaisia", tutkimuksessa todetaan.

Toisaalta juuri lapsiperheissä "köyhyys on lisääntynyt hieman, 16,4 prosentista 16,6 prosenttiin", erityisesti yksinhuoltajaperheissä, joissa köyhyysaste on yli 35 prosenttia.

"Sitä vastoin lapsiperheissä köyhyysaste laski 2,3 prosenttiyksikköä, mihin vaikutti voimakkaasti köyhyyden väheneminen yhden hengen kotitalouksissa, erityisesti niissä, joissa on yksi vanhus", tutkimuksessa todetaan.

Tutkimuksessa korostetaan, että aineellisen ja sosiaalisen puutteen indikaattoreiden parantumisesta huolimatta "yli 29 prosenttia vastaajista ei edelleenkään pysty varmistamaan odottamattoman menon välitöntä maksamista", ja korostetaan, että ilman sosiaalisia tulonsiirtoja köyhyysaste olisi yli 40 prosenttia.