Ensi silmäyksellä se saattaa vaikuttaa tavalliselta kansainväliseltä rankingilta. Todellisuudessa se on paljon enemmän.

Kyse on valtion digitaalisesta kypsyydestä. Kyse on kyvystä integroida teknologia julkisten politiikkojen suunnitteluun, käyttää dataa strategisesti, tarjota yksinkertaisia ja integroituja julkisia palveluja, asettaa kansalaiset ja yritykset ratkaisujen keskiöön ja ennakoida tulevia tarpeita innovaatioiden avulla.

Julkishallinnon tehokkuudesta on tullut kriittinen taloudellinen tekijä, kun maailmassa kilpaillaan yhä enemmän lahjakkuuksien ja investointien houkuttelemisesta.

Kansainvälinen sijoittaja ei enää analysoi vain verotusta tai työvoimakustannuksia. Se analysoi lupien myöntämisen nopeutta, hallinnon ennustettavuutta, digitaalista yhteentoimivuutta ja vuorovaikutuksen laatua valtion kanssa. Digitaalisesti tehokas maa vähentää kitkaa, nopeuttaa päätöksentekoa ja luo luottamusta. Luottamus on pääomaa.

Tämä OECD:n tunnustus ei ole irrallinen. Portugalissa on tällä hetkellä 12 keskittymää ja yrityshautomoa, jotka Financial Timesin mukaan kuuluvat Euroopan 150 parhaan joukkoon. Unicorn Factory, Lispolis ja Fintech House ovat parhaiden joukossa. Tämä tarkoittaa, että yrittäjyyden ekosysteemi on paitsi elinvoimainen myös jäsennelty ja kansainvälisesti tunnustettu.

Teknologiakeskusten vahvistaminen, keskittyminen dataan, julkisten palvelujen digitalisointi ja InvestPorton chatbotin kaltaisten välineiden luominen osoittavat yhä yhtenäisempää lähestymistapaa. Investointien edistäminen ei ole enää pelkästään institutionaalista. Siitä on tullut digitaalista, datalähtöistä ja sijoittajakeskeistä.

Tähän liittyy myös syvempi strateginen ulottuvuus. Amazon Space Hubin kaltaiset hankkeet, jotka yhdistävät Oeirasin, CEiiA:n ja brasilialaiset instituutiot ympäristönsuojeluun keskittyvän avaruusteknologian kehittämiseksi, osoittavat, että Portugali ei ole vain digitalisoimassa prosesseja. Se on sijoittumassa maailmanlaajuisiin osaamisketjuihin, joilla on suuri lisäarvo.

Yritykset, kuten Natixis, joka jatkaa laajentumistaan Portossa ja työllistää tuhansia työntekijöitä, tai Stadler Digital Labsin perustaminen Coimbraan vahvistavat tätä kertomusta. Maa on saamassa haltuunsa kehittyneitä insinööritoimintoja, kriittisiä ohjelmistoja ja monimutkaisia järjestelmiä. Kyse ei ole lyhytaikaisista investoinneista. Kyse on rakenteellisesta sijoittumisesta.

Yhteistä näille kaikille on digitaalisen valtion, teknologisen ekosysteemin ja pääoman houkuttelun välinen yhteys.

Tämä muutos vaikuttaa luonnollisesti kiinteistöihin. Uuden sukupolven toimistot, kaupunkien solmukohdat, ammattitaitoisten osaajien asunnot ja logistiikkainfrastruktuuri ovat osa samaa järjestelmää. Alueen laatu riippuu institutionaalisesta laadusta.

Portugali osoittaa, että hallinnon nykyaikaistaminen ei ole vain sisäinen uudistus. Se on talouspolitiikkaa.

Euroopassa, jossa monet maat kärsivät raskaasta byrokratiasta ja digitaalisesta pirstaloitumisesta, tämä kehitys on todellinen kilpailuetu.

Valtio ei ole enää pelkkä sääntelijä. Siitä on tulossa strateginen mahdollistaja.

Ja se on osaamistaloudessa ratkaisevaa.