Pilottihankkeessa, jonka yksityiskohdista Público-lehti on raportoinut, asetetaan vaadittavien asiakirjojen myöntämiselle enintään 30 päivän määräaika, mikä on jyrkässä ristiriidassa viraston tavanomaisten käsittelyaikojen kanssa, jotka voivat olla jopa neljä vuotta.

FDUL valittiin tämän kokeiluvaiheen käynnistämiseen sen suuren kansainvälisen opiskelijajoukon vuoksi, joka muodostaa noin 25 % opiskelijakunnasta.

Públicon mukaan, joka siteeraa Luso-brasilialaisen tutkimusryhmän (NELB) puheenjohtajaa ja hankkeen työryhmän jäsentä André Britoa, sopimuksen alkuvaiheessa järjestelmä koskee vain opiskelijoita, jotka hakevat ensimmäistä oleskelulupansa uusimista, ja suunnitelmissa on laajentaa järjestelmää asteittain muihin opintojaksoihin.

Suunnitelman tavoitteena on varmistaa, että kaikkien kelpoisten opiskelijoiden asiakirjat on saatettu sääntöjen mukaisiksi seuraavan lukuvuoden alkuun mennessä syyskuussa, ja mallia voidaan laajentaa muihin Lissabonin yliopiston tiedekuntiin, jos tehokkuusindikaattorit pysyvät myönteisinä.

Tämä aloite on osa yhteistä strategiaa, jolla pyritään hajauttamaan palveluja ja poistamaan hallinnollisia esteitä korkeakoulutuksessa; vastaavaa sopimusta ollaan jo laatimassa Lissabonin NOVA-yliopiston kanssa.

Kansallisella tasolla toinen esimerkki tästä paikallisesta palvelumallista löytyy Coimbrasta, jossa AIMA on perustanut palvelupisteen yliopiston sisälle.

Público-lehden mukaan Coimbran brasilialaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden yhdistyksen (APEB) puheenjohtaja Letícia Daniel Coelho vahvisti, että tämä hajautettu järjestely, jossa tapaamiset varataan *Inforestudante*-opiskelualustan kautta, mahdollistaa tapausten täydellisen ratkaisemisen viisumien uusimisesta pysyvän oleskeluluvan myöntämiseen.

Näiden julkisten mekanismien optimoinnin kiireellistä tarvetta korosti myös NOVA-lääketieteellisen tiedekunnan varajohtaja professori Pedro Carreiro Martins, joka toi esiin tarpeen parantaa hallinnon tehokkuutta kansainvälisten opiskelijoiden virtojen hallinnassa; hän mainitsi konsuliviisumien myöntämisessä esiintyvien kroonisten viivästysten aiheuttamat rajoitukset, jotka usein ulottuvat lukukauden alkamisen yli.

Instituutioiden reagointikyvyn vahvistaminen pysyy alan väestörakenteen kehityksen vauhdissa: koulutuksen ja tieteen tilastojen pääosaston (DGEEC) tiedot osoittavat kansainvälisyyden jatkuvan kasvun korkeakoulutuksessa lukuvuosien 2015/2016 ja 2024/2025 välillä, jolloin kansainvälisten opiskelijoiden osuus nousee 8,8 prosentista 13,5 prosenttiin kandidaattiohjelmissa, 18 prosentista 26,2 prosenttiin toisen asteen maisteriohjelmissa ja 5,5 prosentista 18,4 prosenttiin integroiduissa maisteriohjelmissa.