Yhteistutkimuskeskuksen tekemä tutkimus vahvistaa, että Euroopan unionin (EU) väkiluku on tällä hetkellä lähellä huippuaan, 450,6 miljoonaa ihmistä; sen odotetaan olevan noin 445 miljoonaa vuoteen 2050 mennessä ja 398,8 miljoonaa vuoteen 2100 mennessä, mikä merkitsee noin 11,7 prosentin kokonaislaskua ja vie väestömäärän 1970-luvulla mitatulle tasolle.

Raportissa todetaan, että vuosina 1960–2025 EU:n väestö kasvoi noin 96 miljoonalla (354,5 miljoonasta 450,6 miljoonaan).

Vuosina 2005–2024 väestönkasvun vauhti hidastui 0,89 miljoonaan vuodessa, kun se 1960-luvulla oli 3,03 miljoonaa vuodessa, ja sen odotetaan alkavan laskea saavutettuaan huippunsa 453,3 miljoonassa vuonna 2029.

Samalla eurooppalaiset elävät pidempään kuin koskaan aiemmin: syntymähetkellä odotettu elinikä nousee 81,5 vuoteen vuonna 2024, mikä heijastaa terveydenhuollon, elintason ja sosiaalisten olosuhteiden kehitystä.

Vuoteen 2050 mennessä lähes joka kolmas EU:n asukas on 65-vuotias tai vanhempi, kun nykyisin vastaava osuus on yksi viidestä, ja elinajanodote voi nousta vuoteen 2100 mennessä naisilla yli 90 vuoteen ja miehillä yli 86 vuoteen.

Väestötutkimuksen mukaan vuonna 2023 EU:ssa syntynyt lapsi voi odottaa elävänsä ilman vakavia sairauksia 75,3 vuoden ikään asti.

Tutkimus osoittaa lisäksi, että vuotuinen syntyvyys EU:ssa on laskenut lähes puoleen viimeisten 60 vuoden aikana sen jälkeen, kun syntyvyys oli huipussaan vuonna 1964, jolloin elävänä syntyneitä lapsia oli 6,8 miljoonaa.

Vuonna 2024 EU:ssa syntyi vain 3,55 miljoonaa lasta, mikä on esitettyjen tilastojen alhaisin luku.

Yhteinen tutkimuskeskus ennakoi, että väestörakenteen muutokset vaikuttavat terveyteen, ja ennustaa, että vuoteen 2038 mennessä 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien asukkaiden määrä ylittää 20–40-vuotiaiden määrän.

Tämä vaikuttaa myös työmarkkinoihin, erityisesti helpottamalla nuorten pääsyä työmarkkinoille, sekä sosiaaliturvaan (erityisesti eläkejärjestelmien kestävyyteen), koulutukseen ja asumiseen.