"Krooniset terveysvaikutukset ovat merkittäviä, vaikka niitä tutkitaankin harvemmin. Esimerkiksi pitkäaikainen altistuminen maastopaloista peräisin oleville leijuville hiukkasille on yhdistetty lisääntyneeseen kuolleisuuteen Portugalissa, jossa 31-189 kuolemantapausta johtui maastopalojen savusta vuosina 2015-2018", todetaan Euroopan akatemioiden tieteellisen neuvoa-antavan toimikunnan(EASAC) laatimassa raportissa, jonka on laatinut 23 asiantuntijaa Euroopan unionista.

Brysselissä esitelty asiakirja "Changing forest fires - Policy options for a fire-literate and fire-adapted Europe" (Muuttuvat metsäpalot - toimintavaihtoehtoja tulipaloihin perehtyneelle ja niihin sopeutuneelle Euroopalle) on Portugalin puolelta saanut yhteistyökumppaneikseen Maaseutupalojen yhdennetyn hallinnan viraston(AGIF) puheenjohtajan Tiago Oliveiran ja maaseutupalojen asiantuntijan ja Instituto Superior de Agronomia -yliopiston (Instituto Superior de Agronomia) professorin José Cardoso Pereiran.

Terveysvaikutusten lisäksi raportissa kiinnitetään huomiota myös maaseutupalojen psykologisiin seurauksiin, jotka "tunnustetaan yhä useammin", ja korostetaan, että "posttraumaattista stressihäiriötä, masennusta ja ahdistusta on todettu aikuis- ja lapsiväestössä maastopalojen jälkeen, ja niiden vaikutukset jatkuvat vuosia".

Kahden vuoden työn tuloksena laaditussa raportissa todetaan, että ilmastonmuutos, kuivuus, kaupunkien laajeneminen ja maankäytön muutokset kaksinkertaistavat maastopalojen määrän EU:ssa vuosisadan loppuun mennessä erityisesti Espanjassa, Portugalissa, Etelä-Ranskassa, Italiassa ja Kreikassa.

Tutkimuksessa todetaan myös, että tulevien ennusteiden mukaan nämä paloalttiit alueet ovat edelleen haavoittuvia, ja maankäytön muutokset pahentavat nykyisiä haasteita.

Espanja hallitsee

Raportin mukaan Espanja hallitsi palaneiden alueiden tilastoja 1980- ja 1990-luvuilla, mutta 2000-luvulla Portugali otti tämän aseman haltuunsa, "lukuun ottamatta merkittäviä poikkeuksia, kuten Kreikan tuhoisat tulipalot vuonna 2007".

"Portugalissa voimakkaat tulipalot ovat lisääntyneet dramaattisesti, ja Kreikassa maastopalojen voimakkuus, laajuus ja esiintymistiheys ovat lisääntyneet yhtä merkittävästi, ja ennusteiden mukaan eteläisillä ja itäisillä alueilla on jopa 40 palovaarallista lisäpäivää vuodessa 21. vuosisadan loppuun mennessä", asiakirjassa todetaan, että "EU:n nykyisissä politiikoissa etusijalle asetetaan tulipalojen torjunta".

Hän huomauttaa kuitenkin, että "metsäpalojen lisääntyvä voimakkuus" osoittaa, että "tarvitaan enemmän investointeja ennakoivaan metsäpalojen hallintaan sekä ilmastonmuutoksen lieventämiseen ja siihen sopeutumiseen, jolloin vahinkojen vähentäminen on ensisijaista palaneen pinta-alan minimoimisen sijaan".

Vaikka tulipalojen torjunta on välttämätöntä, asiantuntijoiden mukaan on yhtä tärkeää ennakoida tapahtumia, joita tiede havaitsee esiintyvän, ja tehdä ennaltaehkäisyyn ja sopeutumiseen tähtääviä investointeja, joissa asetetaan etusijalle "ennakoiva lähestymistapa, jossa keskitytään maisemanhoitoon, elpymiseen ja tulipalojen lukutaitoon".

EASACin raportissa korostetaan myös, että jotkin jäsenvaltiot, joissa metsäpaloja esiintyy usein, kuten Portugali, Espanja, Ranska, Italia ja Kreikka, ovat kehittäneet kansallisia politiikkoja metsäpalojen torjumiseksi.

"Koordinoidun politiikan puute EU:n tasolla aiheuttaa kuitenkin merkittäviä haasteita rajat ylittävissä metsäpaloissa sekä Keski- ja Pohjois-Euroopan maissa, joissa metsäpalot ovat historiallisesti olleet pienempi huolenaihe, mutta lisääntyvät nyt ilmastonmuutoksen vuoksi", EASAC huomauttaa.

EASAC korostaa, että "institutionaalisia valmiuksia, rajat ylittävää yhteistyötä ja resurssien parempaa jakamista EU:n jäsenvaltioiden kesken on vahvistettava".