Vuoden toisella neljänneksellä keskimääräinen nettopalkka nousi 7,3 prosenttia 1 264 euroon verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon, jolloin vero- ja sosiaaliturvamaksuilla vähennetty keskipalkka oli 1 178 euroa. Tämä on vaatimattomampi 86 euron nousu verrattuna edelliseen kolmeen kuukauteen, jolloin nousu oli ollut lähes 10 prosenttia eli 108 euroa, ilmenee ECO:n laskelmista, jotka perustuvat kansallisessa tilastokeskuksessa(INE) julkaistuihin uusiin tietoihin sekä vuoden 2025 huhti-kesäkuun väliseltä ajalta julkaistuihin työllisyystilastoihin.

Reaalisesti, kun kesäkuussa kirjatun 2,4 prosentin keskimääräisen inflaation vaikutus viimeisten 12 kuukauden aikana on vähennetty, kasvu oli pienempi mutta silti merkittävä: 7,1 prosenttia eli 83,94 euroa. Tämä tarkoittaa, että hintojen nousu "söi" 2,06 euroa 86 euron nimellisestä kasvusta. Kun elinkustannusten vaikutus vähennetään, keskimääräinen nettopalkka nousi 1 261,94 euroon.

Poliitikkojen, johtajien ja hallintojohtajien keskimääräinen nettopalkka ylitti ensimmäistä kertaa 2 000 euron rajan ja oli 2 060 euroa, josta on vähennetty henkilö- ja sosiaaliturvamaksujen ennakonpidätykset. Tämä nousu liittyy suoraan vuoden alussa toteutetun 5 prosentin palkanalennuksen päättymiseen. Poliittisia viranhaltijoita ja julkishallinnon johtajia koskeva rangaistus oli ollut voimassa troikan kaudesta lähtien, ja se poistettiin PSD:n ja CDS:n ehdotuksella, joka hyväksyttiin osana vuoden 2025 valtion talousarviota (OE2025).

Lainsäädännön edustajien, johtajien ja johtajien korkeimpien palkkojen ja ammattitaidottomien työntekijöiden matalimpien palkkojen välinen ero on kasvamassa: se kasvoi 1 189 eurosta 1,67 euroon edellisvuodesta. Toisella vuosineljänneksellä johtajat ansaitsivat 2 060 euroa, kun taas pienipalkkaisimmat työntekijät saivat kuukauden lopussa vain 793 euroa netto.