McKinseyn johtajan sanat ovat selvät: Portugali voi kaksinkertaistaa BKT:nsä vuoteen 2040 mennessä, kasvaa viisi prosenttia vuodessa ja lähentyä jälleen Eurooppaa. Tätä varten tarvitaan kuitenkin uutta kollektiivista asennetta, syvällistä ja rakenteellista muutosta tavassa, jolla suhtaudumme työhön, talouteen ja kansallisiin tavoitteisiin.

Puutteena ei ole lahjakkuus eikä tekninen osaaminen. Meiltä puuttuu poliittista rohkeutta ja kansalaistahtoa. Maalla on oikea perusta, laadukkaat yliopistot, kansainvälisesti tunnustettuja insinöörejä, vihreää energiaa kilpailukykyisin kustannuksin ja kadehdittava strateginen sijainti. Olemme kuitenkin edelleen sidottuja menneisyyden ideologioihin sekä hankalaan ja hitaaseen hallintorakenteeseen, joka estää innovointia ja haittaa investointeja.

On aika kääriä hihat. Tarvitsemme rohkeita uudistuksia työlainsäädäntöön, joilla taataan työntekijöiden oikeudet mutta myös oikeudenmukaisuus ja tasapaino niille, jotka luovat työpaikkoja. Nykyään Portugalissa työnantaja kantaa lähes yksin velvoitteiden taakan, kun taas kansallinen tuottavuus on Euroopan unionin alhaisimpia. Maa, joka haluaa kilpailla maailmanlaajuisesti, ei voi ylläpitää järjestelmää, jossa ansiot, ponnistelut ja tuottavuus ovat toissijaisia.

Ei riitä, että houkutellaan investointeja, vaan on luotava olosuhteet, joissa ne voivat kukoistaa. Tämä edellyttää julkishallinnon, kuntien ja kansallisen byrokraattisen järjestelmän perusteellista, lähes vallankumouksellista uudistamista. Valtion pitäisi olla kumppani ja edistäjä, ei este. Prosessien hitaus, päällekkäiset taidot ja sääntelyviranomaisten ylenpalttinen määrä luovat labyrintin, joka demotivoi sijoittajat ja tukahduttaa yrittäjät.

Kuten McKinsey aivan oikein huomauttaa, hallinnon yksinkertaistaminen on talouskasvun moottori. Jos lupien myöntäminen, joka nykyisin kestää kolme vuotta, saataisiin ratkaistua yhdessä vuodessa, maa saisi lisää kilpailukykyä, luottamusta ja houkuttelevuutta. Sijoittaja ei vaadi ihmeitä, vaan ennustettavuutta, avoimuutta ja nopeutta.

Meidän on myös mietittävä uudelleen yritysten roolia. Monet ovat edelleen juuttuneet selviytymisnäkemykseen, eikä niillä ole juurikaan kunnianhimoa kasvuun eikä juurikaan panosteta innovaatioihin. On tarpeen kannustaa fuusioita, kumppanuuksia, kansainvälistymistä ja investointeja tutkimukseen. Portugali saa mittakaavan ja maailmanlaajuisen merkityksen vasta, kun se saa yrityksensä kasvamaan ja viemään lisäarvoa eikä vain halpatuotteita tai -palveluja.

McKinseyn haastattelussa muistutetaan myös siitä, että teknologinen vallankumous on aivan nurkan takana, eikä maa voi jäädä katsomaan sen ohi. Tekoäly, sähköistyminen, digitaalinen talous ja vihreä energia ovat kehityksen uusia rajoja. Portugalilla on kaikki edellytykset olla eurooppalainen keskus näillä aloilla, mutta sen on organisoitava itsensä sitä varten. Emme voi jatkossakaan menettää lahjakkuuksia ulkomaille, koska täällä edistyminen tapahtuu hitaasti.

Työntekijöiden kouluttaminen ja uudelleenkouluttaminen on välttämätöntä tällä tiellä. Tuotannollista muutosta ei tapahdu ilman ihmisten pätevyyttä. Tarvitaan kunnianhimoinen uudelleenkoulutussuunnitelma, jotta opettajia, insinöörejä, lääkäreitä, lakimiehiä ja teknikkoja voidaan valmistaa uusiin digitaalisiin välineisiin ja tekoälyn älykkääseen käyttöön. Tämä ei ole fiktiota, vaan välttämättömyys.

Samalla tarvitsemme uutta poliittista kulttuuria. Rohkeutta uudistaa maata ei voida sekoittaa säästötoimiin. Kyse on maan potentiaalin vapauttamisesta, ei sen rankaisemisesta. Työlainsäädännön uudistaminen, prosessien yksinkertaistaminen, byrokratian vähentäminen ja kilpailukykyisen teknologisen ekosysteemin luominen ovat askeleita, jotka arvostavat niitä, jotka tekevät työtä, ja niitä, jotka investoivat, sen sijaan että ne asetettaisiin vastakkain.

Portugali on pieni, mutta se on etu. Kuten José Pimenta da Gama sanoi, neljä tai viisi suurta, hyvin toteutettua hanketta riittää muuttamaan maan kohtalon. Kuvitelkaa, jos voisimme luoda viisi Autoeuropaa esimerkiksi teknologian, energian, terveyden ja älykkään matkailun aloilla. Vaikutus olisi valtava.

Maassa on kaikkea: lahjakkuutta, vakautta, aurinkoa, turvallisuutta ja elämänlaatua. Häneltä puuttuu vain kunnianhimoa ja rohkeutta toimia. Tarvitsemme johtajia, jotka odottavat niitä, ja kansalaisia, jotka vaativat tuloksia.

On tullut aika tehdä Portugalista hyvinvoinnin ja mahdollisuuksien maa, ei vain niille, jotka vierailevat meillä, vaan myös niille, jotka asuvat ja työskentelevät Redondossa, Manguldessa tai Lissabonissa. Tulevaisuutta ei rakenneta puheilla, vaan teoilla, vastuullisuudella ja visioilla.

Puutteena ei ole kapasiteetti. Meidän on uskottava, että tulevaisuus valloitetaan työllä ja rohkeudella. Ja se on se todellinen vallankumous, joka Portugalin on tehtävä.