Yhdistyksen puheenjohtaja Valdemar Rodrigues valitti Lusalle antamissaan lausunnoissa, että ICNF pyysi kaksi vuotta sitten päivitettyjä asiakirjoja, kuten hänen mukaansa on tapana, ja että prosessi on edelleen puutteellinen.

"Prosessi on pysähtynyt. Yli vuoteen he eivät ole vastanneet mihinkään selvityspyyntöömme. Noin 30 päivää sitten pyysimme Lissabonin luonnonsuojelu- ja metsäinstituutin johtajalta selvitystä, emmekä ole vieläkään saaneet vastausta", hän huomautti.

Metsästäjän mukaan "useat metsästysyhdistykset odottavat, jotkut yli kaksi vuotta, ja Soeira [myös Bragançan kunnassa] on yksi niistä", mikä on osaltaan vaikuttanut "liialliseen salametsästykseen", koska "valvontaa ei ole", ja myös lisäkustannuksiin metsästäjille.

Valdemar Rodrigues selitti, että koska yhdistys on suljettu, siihen kuuluvien metsästäjien on metsästettävä kunnallisilla alueilla, "kun siellä on tilaa", ja "maksettava korkea maksu", joka voi olla 15-30 euroa päivässä. Jos yhdistys olisi avoin, he maksaisivat vain vuosittaisen metsästysmaksun.

Tappiot

Tilanne aiheuttaa myös tappioita maanviljelijöille Soutelossa ja naapurikylissä Montesinhon luonnonpuistossa, koska villisikoja ei valvota.

Yksi kärsineistä maanviljelijöistä on José Carlos Rodrigues, yksi Bragançan kunnan suurimmista kastanjan tuottajista, joka kerää 30 000 tonnia kastanjaa vuodessa, ja tällä kaudella hän ei voinut välttyä villisikojen aiheuttamilta vahingoilta.

Sääolosuhteet johtivat hedelmien tuotannon vähenemiseen, mutta viljelijä valittaa myös villisikojen syömistä tuhansista kiloista kastanjoista. "Rabalin ja Soutelon välillä se on häpeällistä. Siellä he aloittivat kasvatuksen, ja kastanjatarhoihin ilmestyy 20 tai 30 villisikaa. Ne söivät paljon kastanjoita", hän kertoi Lusalle ja lisäsi, että jotkut metsiköt olivat aidattuja ja eläimet kulkivat aidan alta.

Villisiat kyntivät useita hehtaareja kastanjapuutarhoja, ja maa kääntyi täysin. Niiden jälkeensä jättämiä kastanjoita ei voi enää korjata koneilla, mikä lisää viljelijän tappioita, sillä hänen on maksettava ihmisille, jotka keräävät kastanjat hänen puolestaan.

"Maatalousministerillä on kaksi vaihtoehtoa: joko hän haluaa maataloutta tai metsästystä, mutta hänen on valittava jompikumpi. Jos hän haluaa metsästää, hänen on autettava viljelijöitä tulonmenetysten kanssa. Meille käy jo niin kuivuneiden kastanjapuiden vuoksi, ja nyt villisika lisää polttoainetta tuleen. Siksi ministeri on se, jonka on ratkaistava ongelma. Tai luomme kaksi työpaikkaa ja maa kasvaa umpeen", hän kritisoi ja korosti, että villisika aiheuttaa "yhä enemmän" vahinkoa.

Vahingot

Lusan tavoittamana ICNF selvensi, että "Soutelo da Gamoedan yhdistetyn metsästysalueen uutta toimilupaa koskeva hakemus on viimeisessä käsittelyvaiheessa, jotta toimilupamääräys voidaan julkaista", ja vahvisti, että asiasta oli jo pyydetty selvityksiä Trás-os-Montesin ja Douron metsästäjäyhdistysten liiton kautta.

Kun ICNF:ltä kysyttiin, miten asianomaisia maanviljelijöitä voidaan tukea ja korvata, se ei vastannut, vaan totesi vain, että "tiheyden korjaamista koskevia pyyntöjä voidaan esittää, kun alueen säilyttäminen ei ole mahdollista".

"Ylikansoitustilanteisiin ja niistä maataloudelle aiheutuviin vahinkoihin puuttumiseksi" metsästysalueita hallinnoivien yksiköiden, sekä yhdistysten että seurakuntaneuvostojen, kautta, ja lisäsi, että "34 pyyntöä suurriistalajien tiheyden korjaamiseksi" on hyväksytty.

Vuosien 2020 ja 2022 välisenä aikana ICNF laati yhdessä Aveiron yliopiston kanssa Portugalin villisikoja koskevan strategisen ja toimintasuunnitelman vuodelle 2022, jonka mukaan "kansallinen arvio 277 385 villisian määrästä Manner-Portugalissa on mahdollista, ja tämä arvo voi vaihdella 163 157 ja 391 612 villisian välillä".

Ylikantojen määrä

"Manner-Portugalin kansallisella alueella on ylikylläinen villisikakanta, ja tämä ylikylläisyys voi olla erityisen merkittävää kaupunkien lähialueilla ja alueilla, joilla viljelykasvit (esim. maissipellot) ovat tärkeä ravinnonlähde", asiakirjassa todetaan.

Suunnitelmassa vahvistetaan myös, että vaikka "perinteinen metsästys ei riitä hillitsemään villisikakannan kasvua...". villisikoja, "ne ovat edelleen tehokkain ja laajimmalle levinnyt menetelmä".

ICNF kertoi Lusalle, että hiljattain pyydettiin päivitystä tutkimukseen, jotta ymmärrettäisiin, onko toimenpiteillä, kuten mahdollisuudella metsästää villisikoja ympäri vuoden, ollut vaikutusta kannan hallintaan.