Science-lehdessä julkaistussa artikkelissa Googlen tutkimusryhmä sekä Kalifornian yliopiston Berkeleyn ja Harvardin yliopiston (Yhdysvallat) tutkijat kuvaavat, miten he toteuttivat Android Earthquake Alert(AEA) -järjestelmän Android-puhelimiin vuosina 2021-2024.

Androideja on 70 prosenttia maailman älypuhelimista, ja niissä on oletusarvoisesti sisäänrakennettu kiihtyvyysanturi, jota AEA-järjestelmä käyttää havaitsemisessa.

Artikkelin mukaan järjestelmä havaitsi analysoidun ajanjakson aikana reaaliajassa keskimäärin 312 maanjäristystä kuukaudessa, joiden voimakkuudet vaihtelivat 1,9:n ja 7,8:n välillä, ja se lähetti käyttäjille 98 maassa hälytyksiä, jotka liittyivät 60:een yli 4,5 magnitudin maanjäristykseen.

Keskimäärin Android-puhelimet lähettivät 18 miljoonaa hälytystä kuukaudessa vuosina 2021-2024, ilmenee espanjalaisen uutistoimisto EFE:n siteeraamista artikkelin tiedoista.

Arvioidakseen tehokkuutta ja käyttäjien reaktioita näihin hälytyksiin kirjoittajat selittävät, miten järjestelmä kerää vapaaehtoista palautetta kyselyillä, jotka sitten analysoitiin.

Näiden arvioiden mukaan 85 prosenttia Android-hälytysviestien vastaanottajista koki maanjäristyksiä. Heistä 36 prosenttia sai hälytyksen ennen niiden havaitsemista, 28 prosenttia maanjäristyksen aikana ja 23 prosenttia maanjäristyksen alkamisen jälkeen.

Asiantuntijat selittävät, että heti maanjäristyksen tapahduttua (ilmiö, jota ei voida ennustaa) seismiset aallot alkavat levitä epikenteristä, ja ne havaitaan maan pinnalla ja mitataan seismometreillä.

Tutkijat toteuttivat Android-järjestelmään sovelluksen, joka puhelimen ollessa käyttämättömänä, jos kiihtyvyysmittari havaitsee seismisten aaltojen kulun, lähettää Googlen palvelimille viestin, jossa on puhelimen sijainti ja tiedot.

Kun palvelimet saavat nämä tiedot useista puhelimista, niitä käytetään eräänlaisena seismometrien perusverkostona, jonka avulla voidaan määrittää maanjäristyksen lähteen sijainti ja voimakkuus.

Google käyttää näitä tietoja lähettääkseen hälytyksen kaikille puhelimille, jotka sijaitsevat mahdollisesti maanjäristyksen vaikutusalueella, samaan tapaan kuin useiden maiden pelastuspalveluviranomaiset lähettävät hälytyksiä.

Koska seismiset aallot etenevät suurella nopeudella, muutamassa sekunnissa, hälytyksen lähettämisen kriteerit ovat automaattisia eivätkä riipu hälytyksen lähettämistä koskevasta päätöksestä, kuten esimerkiksi pelastuspalveluviestien tapauksessa.

Tutkimuksen laatijat sanovat "uskovansa, että järjestelmä tukee pyrkimyksiä parantaa havaitsemista nopealla, laajamittaisella tiedonkeruulla ja palautteella algoritmeille".

"Huomattavassa osassa tapauksista, erityisesti kauimpana maanjäristyksen alkulähteestä sijaitsevissa tapauksissa, puhelimen hälytys saapuu ennen itse seismisiä aaltoja, jolloin vastaanottajalla on muutama sekunti aikaa suojautua", selitti Galderic Lastras, geologi Barcelonan yliopistosta, Scientific Media Centerin(SMC Spain) raportoimassa vastauksessa.