Sama tiedotusväline paljastaa, että Portugalin säästämisasteen ja Euroopan keskiarvon välinen ero oli suurin puoleentoista vuoteen.

Eurostat julkaisi tiedot, joista käy ilmi, että kahdeksasta tiedot toimittaneesta maasta Portugali on viimeisenä niiden maiden joukossa, joissa euroa käytetään yhtenäisvaluuttana.

Kaiken kaikkiaan 14 jäsenvaltiota on jo toimittanut tulokset maan säästämisasteesta. Kun arvioinnissa otetaan huomioon myös maat, joissa euroa ei käytetä, Portugali nousee yhden sijan Puolan edelle.

Kontrasti Euroopan unioniin

Portugalin tiedot eroavat Euroopan keskimääräisestä 14,97 prosentin säästämisasteesta ja euroalueen 15,5 prosentin säästämisasteesta. Näin ollen ECO:n mukaan Portugalin kotitalouksien säästötasossa on suurin ero verrattuna Euroopan keskiarvoon, joka on kirjattu vuoden 2023 neljännestä neljänneksestä lähtien, kuten Eurostatin tiedoista käy ilmi.

Eurostatin tiedoissa on eroja verrattuna kansallisen tilastokeskuksen(INE) syyskuussa julkistamiin tietoihin. Portugalin tilastolaitos ennusti 12,6 prosentin säästämisasteeksi vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä on korkeampi kuin Eurostatin tilastoima 11,95 prosenttia. Tulosten ero selittyy ECO:n mukaan sillä, että näiden kahden tilastolaitoksen välillä on eroja tiettyjen indikaattoreiden laskenta- ja mukautusmenetelmissä.

Merkityksetön kasvu

Huolimatta lievästä 0,12 prosenttiyksikön kasvusta ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna kasvuvauhti jää edelleen jälkeen useimpien muiden Euroopan maiden kasvuvauhdista. Vuoden 2025 toisella neljänneksellä ECO:n siteeraaman Eurostatin mukaan "kotitalouksien säästämisaste kasvoi yhdeksässä Euroopan unionin jäsenvaltiossa ja laski viidessä". Tilastofoorumi nostaa esiin Suomen (+2,2 %) maana, jossa säästämisaste on noussut eniten, ja sen jälkeen tulevat Belgia (+1,5 %) ja Ruotsi (+1,3 %).

Miksi portugalilaiset säästävät vähemmän?

ECO:n mukaan Portugalin alhaiselle säästämisasteelle muihin Euroopan maihin verrattuna ei ole loogista ja suoraviivaista selitystä.

ECO huomauttaa, että Portugalin säästämiseen saattaa vaikuttaa se, että Portugalin palkat ovat Euroopan keskiarvon alapuolella, mikä vaikeuttaa säästämistä. Toisaalta sama tiedotusväline huomauttaa, että kiinteiden menojen, kuten asumisen, energian ja ruoan, aiheuttama taakka saattaa vaikuttaa portugalilaisten perheiden budjetteihin siinä määrin, että säästäminen ei ole enää mahdollista.

Lisääntynyt investointiaste

Eurostat paljastaa toisen indikaattorin, joka vaikuttaa kotitalouksien budjetteihin: investointiasteen.

Säästämisaste viittaa kotitalouksien tuloihin, joita ei käytetä kulutukseen, kun taas investointiaste kuvastaa tuloja, jotka ovat käytettävissä investointeihin, esimerkiksi asunnon ostoon tai kunnostukseen.

Toisella neljänneksellä Portugalin kotitalouksien investointiaste oli 6,27 prosenttia eli 0,28 prosenttia korkeampi kuin edellisellä neljänneksellä. ECO:n mukaan yhdessäkään kahdeksasta euroalueen jäsenvaltiosta ja 14 Euroopan unionin jäsenvaltiosta ei ollut yhtä myönteisiä tuloksia kuin Portugalissa.

Vaikka Portugalin kotitalouksien investointiaste kasvoi toisella neljänneksellä, se on edelleen alle euroalueen keskiarvon, joka oli 8,96 prosenttia. Tiedot paljastavat, että Portugalin kotitaloudet eivät pysty investoimaan omaan asuntoonsa yhtä paljon kuin muissa Euroopan maissa. ECO:n mukaan tiedot saattavat osoittaa, että asuntojen korkeat hinnat ja asuntolainojen vaikea saatavuus vaikuttavat portugalilaisten kotitalouksien investointeihin.

Kulutuskäyttäytyminen

Kotitalouksien säästöt ovat suoraan yhteydessä kulutuskäyttäytymiseen, joka INE:n mukaan kasvoi 1,4 prosenttia toisella neljänneksellä. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat kuitenkin 1,5 prosenttia, mikä selittää säästämisasteen hienoisen elpymisen. ECO:n siteeraama INE paljastaa, että "reaalisesti loppukulutus kasvoi 0,7 % vuoden 2025 toisella neljänneksellä päättyneen vuoden aikana". Kulutuksen kasvua hillitsee kuitenkin edelleen inflaatioaste.

Asuntoinvestoinnit

Asuntoinvestointien osalta INE paljastaa, että "kotitalouksien investoinnit, jotka vastaavat pääasiassa asuntoihin liittyviä varoja, kasvoivat 4,3 prosenttia" toisella neljänneksellä. Kirjattu investointiaste, 6 %, on kuitenkin edelleen alle euroalueen keskiarvon.

Portugalin tapaus

Portugalin tapaus on vieläkin merkityksellisempi, kun tarkastellaan Euroopan tilannetta.

Eurostatin mukaan "vuoden 2025 toisella neljänneksellä kotitalouksien reaalinen kulutus henkeä kohti kasvoi euroalueella 0,3 prosenttia", vaikka edellisellä neljänneksellä kulutus oli laskenut 0,1 prosenttia. Kaikki tämä tapahtuu samalla, kun "kotitalouksien reaalitulot henkeä kohti kasvoivat 0,5 prosenttia", vaikka vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli 0,1 prosenttia. Tämä osoittaa, että tulot kasvavat eurooppalaisissa kotitalouksissa nopeammin kuin kulutus, mikä voi hyödyttää säästöjen kertymistä.

Ilmiö on samankaltainen Euroopan unionissa, jossa "vuoden 2025 toisella neljänneksellä kotitalouksien reaalinen kulutus henkeä kohti kasvoi Euroopan unionissa 0,4 prosenttia" edellisen neljänneksen 0,3 prosentin laskun jälkeen. Samaan aikaan "kotitalouksien reaalitulot henkeä kohti kasvoivat 0,6 %" pysyttyään ennallaan vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä.

Eurostat korostaa myös, että reaalitulojen kasvu henkeä kohti euroalueella toisella neljänneksellä "selittyy pääasiassa työntekijöiden korvausten ja muiden sosiaalietuuksien kuin luontoismuotoisten sosiaalisten tulonsiirtojen positiivisella panoksella", kun taas samanaikaisesti "juoksevat verot ja nettososiaaliturvamaksut olivat suurimmat negatiiviset panostajat sekä euroalueella että Euroopan unionissa".

Tiedot paljastavat, että huolimatta palkkojen kasvusta Euroopassa verot ja sosiaaliturvamaksut vaikuttavat edelleen negatiivisesti kotitalouksien tuloihin.