Tämä 1900-luvun alkupuolella rakennettu tila ei ole kuratoitu vaan toimiva. Kala aseteltu jäälle. Hunajaa merkitsemättömissä purkeissa. Hinnoista keskustellaan, mutta niitä ei ole esillä. Rytmi on käytännöllinen, kiireetön, tuttu kaikille viikoittain käyville.

Vaikka suuri osa Algarvesta on sopeutunut matkailuun ja nykyaikaisiin mukavuuksiin, markkinoilla toimitaan vanhojen lähtökohtien mukaan. Ruoka ostetaan henkilökohtaisesti. Laatu tunnustetaan, sitä ei markkinoida. Keskustelu on osa kauppaa.

Se ei säilytä itseään elämyksenä tai nojaa nostalgiaan. Se yksinkertaisesti jatkuu, koska se palvelee edelleen tarkoitusta. Ja monille paikallisille se on ollut riittävä syy säilyttää se juuri sellaisena kuin se on.