Euroopan sosiaalitutkimus(European Social Survey, ESS), johon osallistuu tutkijoita useista eurooppalaisista yliopistoista, on nyt kymmenennellä kierroksella, ja se kattaa lähes 60 000 vastaajaa 31 Euroopan maassa. Tutkimus paljasti, että portugalilaisten avoimuus maahanmuuttoa kohtaan on lisääntynyt, sillä he ovat yksi suvaitsevaisimmista ihmisistä tällä alalla.

Expresson mukaan Portugali on yksi niistä maista, joissa vastaajat ilmoittavat suhtautuvansa maahanmuuttajiin kaikkein avoimimmin ja joissa tämä suuntaus on lisääntynyt vuosituhannen alusta lähtien, "yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan, Espanjan ja Norjan kanssa".

Vuonna 2022, jolloin tutkimus tehtiin, Yhdistyneessä kuningaskunnassa oli suuri avoimuus ulkomaalaisia kohtaan, vaikka konservatiivihallitusten poliittisilla päätöksillä pyritään yhä enemmän vaikeuttamaan maahanmuuttajien pääsyä Britanniaan.

Toisaalta maahanmuuttovastaisuus on lisääntynyt Kreikan ja Unkarin kaltaisissa maissa sekä Tšekissä, jossa maahanmuuton vastustaminen on kasvanut eniten samalla ajanjaksolla vuodesta 2002.

Toinen tutkimuksen johtopäätöksistä on, että torjunnan tunteet ovat merkittävämpiä köyhissä maissa kuin rikkaissa. Tulokset "osoittavat, että sosioekonomisesti kehittyneemmät maat ovat yleensä niitä, joissa ihmiset vastustavat maahanmuuttoa vähemmän". Raportissa mainitaan kuitenkin muita Euroopassa tehtyjä tutkimuksia, jotka "ovat jo osoittaneet, että maahanmuuttajavirran lisääntymisellä ei ole merkittävää vaikutusta maahanmuuttoa koskeviin asenteisiin".

Luottamus

Mitä tulee maahanmuuttajiin "kulttuurisena uhkana", tutkimuksesta käy ilmi, että Portugalin suvaitsevaisuus on parantunut. Vuonna 2002 portugalilaiset pitivät maahanmuuttoa kulttuurisena uhkana tasolla 6, mutta nyt se on laskenut alle viiteen. Maahanmuuton eniten uhkaavaksi kokevien joukossa ovat jälleen kerran tšekit, unkarilaiset ja kreikkalaiset, jotka kaikki ovat lähellä tasoa 7 10:stä.

"Portugalin väestölle on ominaista ihmisten välisen luottamuksen alhainen taso. Tämä profiili on havaittavissa sekä vuonna 2002 että vuonna 2022, ja Portugali kuuluu niiden maiden ryhmään, joiden arvot ovat asteikon keskiarvon ja Euroopan keskiarvon alapuolella", raportissa todetaan. Ainoastaan Puola, Slovakia, Kroatia, Bulgaria ja Serbia saivat Portugalia alhaisemmat pisteet tutkituista 31 maasta. Portugali sai ihmisten välisen luottamuksen indeksistä 4,5 pistettä, kun taas maat, joissa ihmiset luottavat toisiinsa eniten, ovat Ruotsi (6,7) ja Suomi (6,8).

Politiikka ja demokratia

Expresson mukaan portugalilaiset antoivat poliisille keskimääräisen luottamusarvosanan 6 kymmenestä, mutta luottamus oikeusjärjestelmään "on nyt alhaisempi kuin vuonna 2002, ja se on selvästi niiden maiden keskiarvon alapuolella", joissa tutkimus tehtiin. Vuonna 2002 oikeusjärjestelmän luottamus oli 5,5, ja nyt se on laskenut 4:ään.

Vuonna 2022 "poliitikot ja poliittiset puolueet ovat edelleen ne ryhmät, joiden luottamusarvot ovat alhaisimmat", kun taas "poliisi on sekä Portugalin että kaikkien maiden luotetuin instituutio, ja se oli ainoa kansallinen instituutio, jonka luottamus on kasvanut huomattavasti kahden viime vuosikymmenen aikana".

Raportin mukaan "Portugalin demokratian katsotaan toimivan erityisen huonosti", kun on kyse "yhdenvertaisuudesta lain edessä tuomioistuimissa". Näkemys siitä, kohtelevatko tuomioistuimet kaikkia samalla tavalla, on huonontunut viimeisten 20 vuoden aikana. Myöskään käsitys siitä, että "hallitukset toteuttavat toimenpiteitä tuloerojen vähentämiseksi" tai "kansalaisten suojelemiseksi köyhyydeltä", ei ole parantunut, vaikka erilaisia sosiaalietuuksia on luotu ja kehitetty näiden kahden vuosikymmenen aikana.


Author

Paula Martins is a fully qualified journalist, who finds writing a means of self-expression. She studied Journalism and Communication at University of Coimbra and recently Law in the Algarve. Press card: 8252

Paula Martins