Tämän esityksen myötä Portugali liittyy viiden Euroopan unionin (EU) jäsenvaltion edelläkävijäjoukkoon, joka on viimeisessä vaiheessa kehittämässä tätä välinettä, jota pidetään elintärkeänä biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen tehostamiseksi.

Suunnitelma, joka on lähes kaksi vuotta kestäneen teknisen työn tulos, käsittää 407 erityistoimenpidettä, jotka jakautuvat kaikille kansallisen alueen sektoreille.

PNRN:n kunnianhimoisimpiin tavoitteisiin kuuluu sitoumus istuttaa vuosittain 3 miljoonaa puuta vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämän metsänhoitotavoitteen tueksi perustetaan kunnalliset ja yksityiset rakenteet yhdistävä kunnostusistutusten taimitarhojen verkosto.

Maa-, rannikko- ja makean veden ekosysteemien osalta viranomaiset ovat tunnistaneet 260 neliökilometrin alueen, jolla on kiireellisiä toimenpiteitä (0,3 prosenttia mantereen pinta-alasta). Kriittisimmät ryhmät sijaitsevat kosteikoilla, joilla on kiireellisiä toimenpiteitä, joissa, joissa, järvissä, joki- ja ranta-alueilla sekä rannikko- ja dyynialueilla.

Metsätalouden osalta suunnitelmassa suunnitellaan 44 000 hehtaarin ennallistamista vuoteen 2030 mennessä, mukaan lukien montadon (korkkitammimetsät) tukilinja aavikoitumisen torjumiseksi.

Suunnitelmassa kiinnitetään myös erityistä huomiota kaupunkien kestävyyteen ilmaston lämpenemisen vuoksi. Kaupunkien ekosysteemeissä tavoitteena on varmistaa, ettei viheralueiden ja puiden nettomääräinen häviäminen lopu vuoteen 2030 mennessä, ja kääntää suuntaus sen jälkeen päinvastaiseksi.

Alkuvaiheessa Bejan, Évoran, Leirian, São João da Madeiran ja Vila Realin kunnat toteuttavat pilottihankkeita, joissa keskitytään puistojen ja viherkäytävien luomiseen, viherkattojen ja -julkisivujen asentamiseen, puiden istuttamiseen kaduille ja aukioille sekä ilmastosuojien verkostojen toteuttamiseen väestön suojelemiseksi helleaaltojen aikana.

Toisaalta asiakirjassa oletetaan, että meriekosysteemejä koskeva tieteellinen tietämättömyys on syvä, sillä niiden pinta-ala on lähes 33 000 neliökilometriä ja niiden tila on määrittelemätön. Tämä edellyttää aktiivisten ennallistamistoimien yhdistämistä kartoitus- ja arviointikampanjoihin.

Jokien osalta PNRN-ohjelmaan sisältyy meneillään olevia ohjelmia, kuten PRO-RIOS-ohjelma, jonka tavoitteena on 1 500 kilometrin pituisten vesiväylien kunnostaminen vuoteen 2030 mennessä, mukaan lukien vanhentuneiden esteiden fyysinen poistaminen. Myös pölyttäjäkantojen säilyttämiseen ja palauttamiseen sekä maatalouden ennallistamiseen on omat toimenpidekokonaisuutensa.

Ympäristö- ja energiaministeri Maria da Graça Carvalho korosti lausunnossaan, että PNRN-ohjelma on laajempi kuin pelkkä EU:n tavoitteista johtuva oikeudellinen velvoite: "Se on tilaisuus, jonka avulla voimme miettiä uudelleen alueen hallintaa ja asettaa Portugalin uuden eurooppalaisen ympäristöpolitiikan eturintamaan."

Teknisesti suunnitelma perustuu neljään pääperiaatteeseen: ekologisten toimintojen ennallistaminen, alueellisesti eriytetyt toimet, aktiivisen ennallistamisen yhdistäminen sopeutuvaan hallintaan sekä julkisen politiikan ja rahoituksen niveltäminen paikallisiin toimijoihin.

Asiakirjassa kerrotaan yksityiskohtaisesti, että suurin osa 407 toimenpiteestä kohdistuu maa-, rannikko- ja makean veden ekosysteemeihin (152), ja seuraavina ovat maatalousala (84), joet (83), pölyttäjät (28), meriympäristö (27), metsät (25) ja kaupunkiympäristö (8).

PNRN-asiakirjasta järjestetään nyt kuukauden kestävä julkinen kuulemismenettely, ja asiakirjan lopullisen version odotetaan valmistuvan elokuun loppuun mennessä. Suunnitelmaa pidetään myös peruspilarina, jonka avulla voidaan muokata maan asemaa Euroopan unionin seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (2028-2034).