Yleislakon päivänä tarjottaviin palveluihin kuuluvat "hätätilanteet sekä kaikki tilanteet, jotka voivat johtaa korjaamattomiin/peruuttamattomiin tai vaikeasti korjattaviin vahinkoihin, jotka ovat lääketieteellisesti perusteltuja".

Vähimmäispalvelut kattavat päivystyspalvelujen kirurgiset keskukset, pysyvästi toimivat laitospalvelut ja kotisairaalahoito sekä palliatiivinen hoito, tehohoito, hemodialyysi ja syöpähoidot ensisijaisuuden mukaan.

Palvelut kattavat myös raskauden vapaaehtoiseen keskeyttämiseen liittyvät toimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä raskauden keskeyttämisen lakisääteisen määräajan noudattamiseksi, sekä elinten talteenotot ja elinsiirrot ja lääketieteellisesti avustetut lisääntymistoimenpiteet, jos niiden suorittamatta jättäminen vaarantaisi toimenpiteen toteuttamisen.

Ennaltaehkäisevä toimenpideradiologia, kroonisesti sairaiden potilaiden hoito biologisten tuotteiden avulla, lääkkeiden antaminen kroonisesti sairaille ja/tai avohoidossa oleville potilaille, kiireelliset parenteraaliset ravitsemuspalvelut ja verenluovuttajiin liittyvät immunohematologiset palvelut kuuluvat myös vähimmäispalveluihin.

Vähimmäispalveluihin kuuluvat myös hoitojen, kuten kemoterapian, sädehoidon tai ydinlääketieteen ohjelmien jatkaminen sekä näiden palvelujen suorittamisen kannalta välttämättömät täydentävät palvelut (lääkkeet, diagnostiset testit, keräykset, sterilointi) "ehdottoman tarpeellisessa määrin".

Myös avohoidossa annettavat päivittäiset reseptilääkkeet (kuten sidokset) ja monimutkaisten haavojen hoito ovat vähimmäispalveluja, samoin kuin imetykseen liittyvät palvelut.

Vähimmäispalvelujen tarjoamiseen kussakin terveydenhuoltoyksikössä vaadittavien työntekijöiden osalta todettiin, että heidän on vastattava sunnuntaisin ja juhlapyhinä kussakin työvuorossa (aamu-, iltapäivä- ja yövuoro) työskenteleviä työntekijöitä.

Välimiesoikeus toteaa myös, että terveysyksiköt voivat turvautua vähimmäispalveluiden osalta lakkoileviin työntekijöihin vain, jos lakkoilemattomien työntekijöiden määrä on riittämätön.

"Liian laaja"

Tässä päätöksessä työntekijöitä edustanut välimies, asianajaja Filipe Lamelas, sai yliäänen - eli hän oli eri mieltä päätöksestä - koska hän piti vähimmäispalveluja liian laajoina.

Yksi hänen eriävän mielipiteensä perusteluista on se, että koska vähimmäispalvelut on jo määritelty lääkäreiden työehtosopimuksessa, vähimmäispalvelujen määritteleminen muiden ammattihenkilöiden - erityisesti sairaanhoitajien ja teknikoiden - vähimmäispalveluja korkeammiksi tekee niistä monissa tapauksissa epäkäytännöllisiä.

"Viime kädessä tässä tuomiossa määrätään vähimmäispalveluista sellaisille toiminnoille ja/tai palveluille, jotka eivät tule toimimaan, koska kyseisissä toiminnoissa ja/tai palveluissa ei ole velvoitetta tarjota lääkäreille vähimmäispalveluja", todetaan CES:n verkkosivuilla olevassa asiakirjassa.

Vähimmäispalvelujen varmistamiseksi nimettyjen työntekijöiden osalta Filipe Lamelas oli myös eri mieltä ja väitti, että on olemassa vähimmäispalvelusopimus, joka on laadittu jopa terveysministeriön pääsihteeristön kanssa ja jossa määrätään, että yleislakossa työntekijät vastaavat vain niitä, jotka on suunniteltu "sunnuntaisin, yövuoron aikana, normaalin loma-ajan aikana".

"Tässä mielessä, vaikka tuomioistuin katsoisi velvollisuudekseen päättää vähimmäispalvelujen tarjoamisen takaamiseksi tarvittavista keinoista kyseisessä yleislakossa - mikä vaikuttaa kyseenalaiselta - se ei saisi koskaan tehdä sitä eri ehdoilla kuin mitä sopimuksessa todetaan", totesi työntekijöiden puolelta välimies.

CGTP- ja UGT-ammattiliitot ovat päättäneet kutsua yleislakon koolle 11. joulukuuta vastauksena hallituksen esittämään työlainsäädännön uudistuslakiluonnokseen.

Kyseessä on ensimmäinen lakko, joka kokoaa nämä kaksi ammattiliittoa yhteen sitten kesäkuun 2013, jolloin Portugali oli "troikan" toimenpiteiden kohteena.