Tutkimuksessa käytettiin kaupunkien kestävyyden mittaamiseksi luotua "ekoindikaattoria", joka yhdistää useita tekijöitä, kuten matkojen syntymisen, tieliikenteen päästöt, säämallien mallintamisen ja ilmanlaadun.

Kaupunkien kasvaessa ne voivat laajentua hajautetusti, jolloin ne valtaavat laajoja alueita, tai kehittyä keskittyneemmin. "Kummallakin mallilla on hyvät ja huonot puolensa, ja tutkimukset osoittavat, että kaupunkien morfologialla on ratkaiseva rooli kaupunkien haavoittuvuudessa ilmastonmuutokselle", todetaan tutkimusta koskevassa lehdistötiedotteessa.

Aveiron alueeseen sovellettuna tutkimuksessa todetaan, että skenaariot, joissa kaupunkien keskittyminen on suurempaa, vähentävät tieliikenteen päästöjä.

"Itsenäiseksi kaupungiksi nimetty skenaario todettiin suotuisimmaksi malliksi tulevalle kehitykselle, koska se edistää lyhyempiä etäisyyksiä ja vähentää riippuvuutta autosta", siinä korostetaan.

Sitä vastoin "'Hajautettu kaupunki' -malli osoitti huonointa kokonaissuoritusta ilmanlaadun ja ilmastonmuutoksen sietokyvyn kannalta".

Tutkimuksen toteutti monitieteinen tutkijaryhmä Aveiron yliopiston ympäristö- ja merentutkimuskeskuksesta sekä ympäristö- ja suunnittelun laitokselta.

Työn tavoitteena on "tukea poliittisia päättäjiä sellaisten strategioiden määrittelyssä, jotka edistävät väestön kannalta tasapainoisempia ja terveellisempiä kaupunkeja".

Tutkimusryhmään kuuluivat tutkijat Bruno Augusto, Ana Filipa Ascenso ja Joana Ferreira UA:n ympäristö- ja meritutkimuskeskuksesta sekä ympäristö- ja suunnitteluosastolta (DAO), Margarida Coelho mekaanisen teknologian ja automaation keskuksesta sekä Sandra Rafael, ympäristö- ja kehitysinstituutin (IDAD) pääsihteeri.