Coimbrassa yhdistyksen puheenjohtaja Pedro Pimpão vaati pikaisesti tasapainoa kuntien toimivallan ja valtion rahoituksen välillä.

Minhon yliopiston tutkimus vahvisti, että kunnat käyttävät koulutukseen enemmän rahaa kuin ne saavat hajauttamisrahastosta, ja toisti pormestareiden pitkäaikaiset huolenaiheet.

Tutkimus vahvistaa pääargumenttia: kunnat kärsivät jatkuvasti alirahoituksesta, ja niiden on ohjattava resursseja muista keskeisistä palveluista, jotta ne voisivat kattaa koulutuksen todelliset kustannukset. Tämä paine jo ennestäänkin tiukkoihin budjetteihin uhkaa terveydenhuollon, kuljetusten ja sosiaalisen tuen kaltaisten palvelujen laatua.

ANMP pitää koulutuksen riittävää rahoitusta oikeudenmukaisena ja ratkaisevan tärkeänä Portugalin tulevaisuuden kannalta. Yhdistys vaatii selkeitä sääntöjä, määriteltyä aikataulua sekä säännöllistä ja avointa raportointia, jotta voidaan varmistaa, että neuvostoilla on resurssit täyttää lakisääteiset velvoitteet ja investoida koulutukseen tehokkaasti.

Rahoitusvajeesta huolimatta Pombalin pormestari Pedro Pimpão tukee hajauttamista ja korostaa kuntien joustavuutta. ANMP toteaa, että paikallinen hallinto parantaa tehokkuutta ja laatua tuomalla koulujen valvonnan lähemmäksi yhteisöjä.

Ryhmä mainitsee onnistuneita esimerkkejä todisteena. Paikallinen hallinto on tuonut mukanaan uusia koulutusohjelmia, nopeuttanut koulujen tukemista ja lujittanut koulujen ja niiden yhteisöjen välisiä yhteyksiä. Jotkin kunnat ovat esimerkiksi käynnistäneet koulun jälkeistä toimintaa ja parantaneet tiloja omien hankkeidensa avulla, mikä osoittaa paikallistuntemuksen ja osallistumisen hyödyt. Ryhmän mukaan hallituksen on silti pidettävä lupauksensa koulurakentamisen rahoituksesta.

Hajauttamisen tarkoituksena on tuoda päätöksenteko lähemmäs yhteisöjä, mutta se voi myös johtaa byrokraattisiin viivytyksiin, resurssien jakamiseen liittyviin ongelmiin ja epäselvyyksiin siitä, mitkä vastuualueet kuuluvat keskushallinnolle ja mitkä paikallishallinnolle.

ANMP kehottaa keskushallintoa aloittamaan pikaisesti avoimet ja läpinäkyvät keskustelut. Ne vaativat, että uusiin vastuualueisiin on liitettävä taattu rahoitus, ja vaativat säännöllisiä tarkistuksia kuntien rahoitustarpeiden arvioimiseksi. Sidosryhmät korostavat, että tarvitaan kansallista ja paikallista yhteistyötä, ja kehottavat päättäjiä tekemään yhteistyötä, jotta koulutusuudistus olisi reagoiva, innovatiivinen ja ansaitsisi kansalaisten luottamuksen.

Tulokset osoittavat, että kunnat maksavat paljon enemmän muuta kuin opetushenkilöstöä kuin laki edellyttää koulujen asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Niiden on hallinnoitava henkilöstöä, palkkoja ja ammatillista kehitystä ja varmistettava samalla, että monimutkaisia säännöksiä noudatetaan ja että palvelutaso pysyy korkeana.

Lisäksi yli 80 prosenttia nykyisin paikallisesti hallinnoiduista kouluista on yli 30 vuotta vanhoja, eikä monia niistä ole rakennettu vastaamaan nykypäivän koulutus-, ympäristö- tai esteettömyysvaatimuksia. Näitä kouluja on korjattava kiireellisesti, jotta ne tarjoavat hyvät oppimisolosuhteet.

Koska monet koulut ovat vanhoja, niissä on vanhentuneet lämmitysjärjestelmät, huonot kulkuyhteydet, yksinkertaiset leikkikentät ja vanhentunut teknologia. Nämä ongelmat vaikeuttavat oppilaiden ja opettajien oppimista ja työskentelyä hyvissä olosuhteissa. Rakennusten ikä ja kunto voivat myös aiheuttaa vaaroja, kuten hometta, asbestia ja heikkoja hätäjärjestelmiä.

Jotkin koulut eivät täytä nykypäivän turvallisuus-, mukavuus- tai digitaalisen oppimisen standardeja. Kun otetaan huomioon teknologian kasvava rooli koulutuksessa, tätä tilannetta ei voida hyväksyä. Ryhmä vaatii välittömiä, kohdennettuja investointeja ja perusteellista suunnittelua sen varmistamiseksi, että jokaisella oppilaalla ja opettajalla on käytössään turvalliset, nykyaikaiset ja tehokkaat oppimisympäristöt.