"LIFE Barrier Islands on osoittanut, että suojelu on mahdollista, tehokasta ja monistettavissa. Nyt on viranomaisten ja yhteiskunnan tehtävä pitää tämä sitoumus elävänä", sanoo hankkeen koordinaattori Joana Andrade, jota lainataan Portugalin lintutieteellisen yhdistyksen (SPEA) lausunnossa.

Vuonna 2019 aloitettuun hankkeeseen kuului bioturvallisuustoimenpiteitä, dyynien kunnostamista, villieläinten elvytys- ja tutkimuskeskuksen (RIAS) nykyaikaistamista ja koulutustoimia, joihin osallistui yli 6800 oppilasta.

Joana Andraden mukaan toimenpide "oli ratkaisevan tärkeä Audouinin lokin ('Larus audouinii') populaation elpymiselle, joka on maailmanlaajuisesti taantuva laji ja joka löysi turvapaikan" tällä tärkeällä ekologisella alueella Algarven rannikolla.

"Vuonna 2019 pesiä oli noin 2 500, ja vuoteen 2024 mennessä määrä oli yli 7 000. Elpymiseen liittyi pesäkkeen viimeaikainen luonnollinen laajentuminen Ilha Desertalta Ilha da Culatralle, mikä vähentää riskejä, jotka liittyvät keskittymiseen vain yhteen paikkaan", hän korostaa.

Hän sanoo, että kuuden vuoden ajan LIFE Barrier Islands -hankkeen avulla voitiin poistaa kaikki luonnonvaraiset kissat Ilha Desertalta, mikä "vähensi saalistusriskiä", ja samalla asennettiin ansoja "jyrsijöiden hallitsemiseksi ja laadittiin bioturvallisuussuunnitelma".

Audouinin lokin kansainvälisen toimintasuunnitelman päivittämisen lisäksi hankkeessa ehdotetaan myös Ria Formosan erityissuojelualueen laajentamista, jonka tavoitteena on kasvattaa erityissuojelualueen merialuetta yli viisinkertaiseksi nykyiseen verrattuna, mikä on olennaisen tärkeää uhanalaisten merilintujen suojelun takaamiseksi.

SPEA:n mukaan tiira (Sternula albifrons), joka on uhanalainen laji, koska se pesii hiekalla, on hyötynyt siitä, että rannoille on asennettu aidat ja opasteet, jotka vähentävät ihmisten aiheuttamaa häiriötä.

Villieläinten elpyminen

Villieläinten elvyttämisen alalla LIFE Barrier Islands -hankkeessa nykyaikaistettiin RIAS-keskus, jossa hoidettiin 7 562 merilintua vuosina 2019-2024, jolloin 3 208 lintua palautettiin luontoon.

Samaan aikaan "pareettisen oireyhtymän aiheuttaja, botulismi, tunnistettiin, mikä mahdollisti yhteisen hoitoprotokollan luomisen kansainvälisellä tasolla", SPEA korostaa.

Desertan saarella huomiota kiinnitettiin myös harmaisiin dyyneihin, joita pidetään "kriittisenä ja herkkänä elinympäristönä", "rajoittamalla lokkien pääsyä saarelle ja poistamalla vierasperäisiä kasveja" 1,6 hehtaarin alueelta käyttäen innovatiivisia tekniikoita, joiden avulla voidaan hävittää esimerkiksi jääkasvin kaltaisia lajeja.

Toimenpiteet, kuten pimeän verkon käyttö jääkasvin hävittämiseksi, "osoittautuivat tehokkaiksi, ja vieraskasvien kartoittaminen jäljellä olevilla saarilla innoitti toimimaan näiden lajien poistamiseksi Taviran ja Armonan saarilta", muistion mukaan.

Hankkeessa kehitettiin myös toimia, joilla pyritään vähentämään lintujen tahatonta pyydystämistä kalastusverkoilla ja edistämään hyviä käytäntöjä kalastajien keskuudessa, ja kaatopaikoilla ja satamissa testattiin karkotusmenetelmiä, joiden tarkoituksena on rajoittaa keltalokkien pääsyä ravinnonlähteille.

LIFE Barrier Islands -hanketta rahoittivat Euroopan unioni ja ympäristörahasto, ja siihen osallistui kuusi kumppania: SPEA (Portugalin lintutieteellinen yhdistys), Algarven ja Coimbran yliopistot, luonnonsuojelu- ja metsäinstituutti, RIAS (ympäristövaikutusten arviointi- ja tutkimuskeskus) ja Animaris-yhtiö, joka on Barretan saaren ravintola-alueen toimiluvan haltija.

SPEA:n mukaan "hyvien tulosten jatkuvuus" riippuu uuden merellisen erityissuojelualueen toteuttamisesta ja instituutioiden, kalastajien ja kansalaisten välisen yhteistyön jatkumisesta seuraavien viiden vuoden aikana toteutettavan Post-LIFE-suojelusuunnitelman avulla.