Olemme pitkään puhuneet BKT:stä, viennistä, matkailusta ja investoinneista erillisinä indikaattoreina. Nykyään kehitys rakentuu eri tavalla. Se rakentuu lahjakkuuksien, yritysten, yliopistojen, infrastruktuurin ja alueen välisestä suhteesta. Juuri tämä yhtälö on asettamassa Portugalin uudelleen Euroopan uuden talouden kartalle.

Lahjakkuudesta on tullut jokaisen maan tärkein strateginen voimavara. Portugalista on tullut yksi Euroopan kilpailukykyisimmistä alueista tällä alalla, vaikka se ei ehkä ole vielä täysin tietoinen siitä. Ei ainoastaan akateemisen koulutuksen laadulla, vaan myös kyvyllä houkutella ja pitää kansainvälisiä ammattilaisia, digitaalisella osaamisella, innovaatiokulttuurilla ja elämänlaadulla, joka antaa ihmisille mahdollisuuden ajatella pitkällä aikavälillä.

Tämä lahjakkuus tarvitsee kuitenkin valmisteltua aluetta. Se tarvitsee toimivia kaupunkeja, nykyaikaisia työtiloja, kohtuuhintaisia asuntoja, tehokasta liikkuvuutta sekä vankkaa digitaalista ja energiainfrastruktuuria. Tässä kiinteistöillä on aivan keskeinen rooli uudessa kasvusyklissä.

Jokainen uusi teknologiakeskus, jokainen laboratorio, jokainen logistiikkakeskittymä, jokainen kehittynyt teollisuusyksikkö ja jokainen datakeskus, joka asennetaan Portugaliin, ei ole vain yksittäinen hanke. Se on osa rakenteilla olevaa ekosysteemiä. Ja jokainen näistä palasista organisoi ympäröivän alueen uudelleen: se luo työpaikkoja, houkuttelee yrityksiä, lisää palveluja, parantaa kaupunkialueita ja muuttaa perusteellisesti maan talouskarttaa.

Tämä liike on alkanut näkyä paljon suurten kaupunkien ulkopuolella. Keskisuuret kaupungit ja sisämaan alueet eivät ole enää syrjäisiä alueita, vaan niistä on tullut osa globaaleja arvoketjuja. Investointien, lahjakkuuden ja innovaation hajauttaminen ei ole enää poliittista keskustelua. Se on taloudellista todellisuutta.

Kiinteistöt eivät ole tämän prosessin seuraaja vaan sen moottori. Uusista asumismuodoista, hybridiyrityspuistoista, energiatehokkaista rakennuksista, ennakoivasta kaupunkien kunnostamisesta ja alueellisista elvytyshankkeista on tullut kansallisen kilpailukyvyn välineitä.

Portugalin kasvu riippuu nykyään kyvystä järjestää alueensa älykkäästi. Kyse ei ole vain kasvusta. Kyse on paremmasta kasvusta.

Portugali on alkanut rakentaa tasapainoisempaa, kestävämpää ja joustavampaa kehitysmallia, jossa ihmisten ei tarvitse lähteä alueiltaan löytääkseen mahdollisuuksia ja jossa yritykset löytävät koko maassa todelliset edellytykset investoida, innovoida ja menestyä.

Tämä on ehkä selkein merkki siitä, että olemme siirtyneet uuteen sykliin.

Sykliin, jossa lahjakkuus ja alue kulkevat yhdessä.