Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2026 (OE2026) tunnustetaan "vakava asuntokriisi", ja hallitus esittää ratkaisuksi "hintojen nousun hillitsemistä, mikä edellyttää ensisijaisesti asuntotarjonnan ratkaisevaa lisäämistä".

Valtiovarainministeri Joaquim Miranda Sarmenton valtiovarainministeriössä esittelemään asiakirjaan sisältyy useita kiinteistö- ja asuntosektoriin liittyviä toimenpiteitä. Se on jo toimitettu parlamentille.

Valtion vuoden 2026 talousarvioesityksestä keskustellaan ja äänestetään yleisesti 27. ja 28. lokakuuta välisenä aikana. Lopullinen yleisäänestys on määrä järjestää 27. marraskuuta yksityiskohdista käytävän keskustelun jälkeen.

Asuntokriisi

Luís Montenegron hallitus on esimerkiksi sitoutunut tarjoamaan 59 000 asuntoa seuraavien kuuden vuoden aikana, ja 33 000 uutta asuntoa rakennetaan elvytys- ja sopeutumissuunnitelman (RRP) rahoituksella. Lisäksi Euroopan investointipankin (EIP) kanssa hiljattain allekirjoitetun sopimuksen mukaan on tarkoitus rakentaa 12 000 uutta asuntoa, jotka ovat osa vuokraustukiohjelmaa.

Kohtuuhintaisten asuntojen osalta suunnitellaan 930 miljoonan euron investointeja vuoteen 2026 mennessä julkisiin edistämis- ja kunnostusohjelmiin, joiden tarkoituksena on tarjota asuntoja 22 000 ihmiselle.

Verotuksen osalta toimeenpaneva elin on jo ilmoittanut, että arvonlisäverokantaa alennetaan 6 prosenttiin "kohtuuhintaisten" myytävien tai vuokrattavien asuntojen rakentamisen osalta (2 300 euroa kuukaudessa vuokralla ja 648 000 euroa vuokrattavaksi rakentamisen osalta).

Vuokramarkkinoilla "kohtuullisten" vuokrien verovähennyksen odotetaan nousevan 900 euroon ja verokannan alentamista 25 prosentista 10 prosenttiin enintään 2 300 euron kuukausivuokran arvoisten asuntojen vuokrasopimuksissa.

Ilmoitettiin myös IRS:n myyntivoittoveron poistamisesta asuntojen myynnistä, kun myyntitulot sijoitetaan uudelleen "kohtuuhintaisiin" vuokrakiinteistöihin, sekä väliaikaisesta vapautuksesta kunnallisesta varainsiirtoverosta (IMT) ja kunnallisesta kiinteistöverosta (IMI) samantyyppisten kiinteistöjen osalta.

Valtion omaisuus

Hallitus haluaa siirtää kaikkien yksityisomistuksessa olevien maaseutukiinteistöjen omistusoikeuden valtiolta kunnille "vaatimatta mitään korvauksia", jotta tulipaloriskiä voitaisiin pienentää. Asiakirjan mukaan "valtio omistaa noin 43 000 maaseutukiinteistöä", ja näiden lisäksi toiset 65 000 on rekisteröity valtion hyväksi, "koska niillä ei ole tiedossa olevaa omistajaa".

Valtion kiinteistöomaisuuden hallinnoinnista, jonka kokonaisbudjetti vuodelle 2026 on 852 miljoonaa euroa, hallitus toteaa, että "kaikkien valtion yksityisomaisuuteen integroitujen ja maarekisteriin valtion nimiin merkittyjen maaseutukiinteistöjen omistusoikeus siirretään asianomaisille kunnille ilman korvausvaatimuksia, jotta edistetään asianomaisten kiinteistöjen uudelleenkäyttöä, lievennetään tulipaloriskiä ja hallitaan läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta."

Maaseudun kiinteistöt

Maaseudun kiinteistörekisterin ja maankäyttö- ja seurantajärjestelmän osalta osana maa- ja metsätalouden rakenteellisia investointeja hallitus arvioi miljoonan euron investoinniksi vuonna 2026 ja toteaa, että vuonna 2024 investoitiin 17 miljoonaa euroa ja tänä vuonna 60 miljoonaa euroa.

"Ensisijaisena tavoitteena on rekisteröidä, päivittää ja konsolidoida valtion omaisuusluettelo sekä muuttaa rahaksi ja lisätä Consest - Promoção Imobiliária, S.A.:n ainoan omaisuuden arvoa", todetaan valtion vuoden 2026 talousarvioesitystä koskevassa raportissa.

Kunnalliset yleissuunnitelmat

"Alueen yhdennetyn ja kestävän vision" edistämiseksi, jonka arvioidaan olevan 75 miljoonaa euroa vuoteen 2026 mennessä, on odotettavissa alueellisten maankäyttöohjelmien hyväksyminen sekä kuntien yleissuunnitelmien (PDM) tarkistaminen.

"Tunnustaen tarpeen lisätä ketteryyttä kunnallisissa suunnitteluprosesseissa hallitus aikoo yksinkertaistaa ja vähentää byrokratiaa PDM:ien tarkistusmekanismeissa, mikä helpottaa niiden mukauttamista uusiin sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöllisiin realiteetteihin", asiakirjassa todetaan.

Ehdotuksessa ehdotetaan myös integroidun maarekisterijärjestelmän vakiinnuttamista "maanomistuksen ja maankäytön tehokkaan tuntemuksen takaamiseksi" ja todetaan, että "kiinteistörekisterin ja maarekisterin yhdistäminen yksinkertaistaa Tämä parantaa kiinteistöjen rekisteröintiä, ehkäisee ristiriitoja, helpottaa suunnittelua ja luo suotuisammat olosuhteet investoinneille ja maan arvonnousulle".

33,8 prosenttia talousarviomäärärahoista

Infrastruktuuri- ja asunto-ohjelma, jossa on yhteensä 116 hanketta, on vuoden 2026 valtion talousarvioesityksen suurin budjettikohta, sillä siihen on varattu 5 841,1 miljardia euroa, mikä vastaa 33,8 prosenttia kokonaisbudjetista.

Ohjelman kansallinen rahoitus on yhteensä 4 961,9 miljardia euroa, josta 1 028 miljoonaa euroa tulee verotuloista. EU:n rahoitus on 879,2 miljoonaa euroa, josta 769,8 miljoonaa euroa tulee nopean toiminnan ohjelmasta.

Ohjelman kohokohtiin kuuluvat Infraestruturas de Portugal, S.A.:n(IP) hallinnoimat hankkeet, jotka liittyvät rautatie- ja tieverkon käyttöoikeussopimuksiin, rakentamiseen, kunnostamiseen ja kunnossapitoon, sekä IHRU:n (I.P.) hallinnoima Asuntojen saatavuuden tukiohjelma - 1. oikeus ja kohtuuhintainen asuminen.

Keskushallinnon rakenteellisissa investoinneissa IHRU:n asuntorahastojen menot nousevat ensi vuonna lähes 1,2 miljardiin euroon. Suurin osa, noin 800 miljoonaa euroa, on varattu asumisen saatavuuden tukiohjelmiin.

Kohtuuhintaiseen julkiseen asuntokantaan myönnetään 360 miljoonaa euroa, hätäasuntokantaan 28 miljoonaa euroa ja asuntokannan kunnostukseen 10 miljoonaa euroa.

Toimeenpanon ensisijaisena tavoitteena on 59 000 julkisen asunnon rakentaminen, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien perustaminen tyhjiin valtion omistamiin kiinteistöihin, joissa on asuntopotentiaalia, ja kiinteistöpakettien syöttäminen markkinoille sijoittajille erityisesti "käyttöoikeussopimusten" kautta, alkaen "ministeriöiden ja yksiköiden keskittämisestä vapautuvista kiinteistöistä Campus XXI:ssä".

Kaupunkilupien myöntämisessä hallitus on sitoutunut yksinkertaistamaan, vähentämään byrokratiaa ja virtaviivaistamaan prosesseja. Ja vuokramarkkinoille se lupaa:

- Tarkistetaan kaupunkien vuokrausjärjestelmä ja taataan omistajille oikeus irtisanoa sopimukset, jos niitä ei noudateta;

- Muuttaa vuokraohjelmia, erityisesti kohtuuhintaisia vuokraohjelmia, build-to-rent -investointisopimusmallin avulla yksityisten investointien houkuttelemiseksi;

- järkeistetään kaikki julkiset vuokratukiohjelmat.

Verovapautukset

Vuoden 2026 valtion talousarvioesitykseen sisältyy myös 2 prosentin päivitys IMT-veroluokkiin, jolloin nuorten asunnon verovapaa arvo nousee noin 6 500 eurolla noin 330 500 euroon. Seuraava veroluokka, johon sovelletaan edelleen 8 prosentin IMT Jovem -verokantaa (nuorten IMT), nousee 648 022 eurosta 660 982 euroon.

Muistutettakoon, että IMT Jovem (nuorten IMT) -veroa alettiin soveltaa elokuussa 2024, jolloin se vapautettiin verosta. Tämän veron, leimaveron ja rekisteröintimaksujen kokonaismäärä enintään 316 000 euron arvoisten asuntojen osalta nousi tänä vuonna 324 058 euroon.

Kun vapautusraja ylittyy, sovelletaan 8 prosentin IMT-marginaaliverokantaa 648 022 euroon asti. Tämän summan ylittävältä osalta ei ole vapautusta IMT:stä eikä leimaverosta.

Ensi vuonna 600 000 euron arvoisesta asunnosta maksetaan siis 0 prosentin IMT- ja leimaveroa 330 539 euroon asti ja 8 prosentin verokantaa tämän arvon ja ostohinnan välisestä osasta.

Niille, jotka ostavat asunnon, joka ei kuulu tämän toimenpiteen piiriin (koska he ovat yli 35-vuotiaita tai koska he jo omistavat asuinkiinteistön tai osan siitä), valtion vuoden 2026 talousarvio tuo myös muutoksia, sillä IMT-vapautus koskee enintään 106 346 euron arvoisen asunnon ostoa.