Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö(OECD) toteaa Portugalin taloudellista suorituskykyä analysoivassa "Economic Survey" -julkaisussaan, että "aiemmat uudistukset, joilla on pyritty lisäämään vuokra-asuntojen tarjontaa, ovat onnistuneet vain rajoitetusti, koska sääntely on edelleen pirstaleista", vuokrat on jäädytetty ennen vuotta 1990 ja "usein toistuvat poliittiset muutokset aiheuttavat epävarmuutta sijoittajille", analyysissä todetaan.

Energiatehokkuutta käsittelevässä alaluvussa OECD toteaa, että "huolimatta Portugalin leudosta ilmastosta ja yleisesti ottaen alhaisesta energiantarpeesta" asuntojen huono laatu "edistää energiaköyhyyttä" ja "vahingoittaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia".

Portugalin asuntokriisiä koskevassa alustavassa diagnoosissaan OECD korostaa "viime vuosikymmenten heikkoja asuntoinvestointeja", maan hintojen ja rakennuskustannusten nousua, "ammattitaitoisen työvoiman puutetta" sekä rakennuslupien saamisen viivästymistä ja monimutkaisuutta.

Esimerkiksi rakennusluvan saamiseen vuonna 2023 kuluu 272 päivää Funchalissa, 548 päivää Coimbrassa, 545 päivää Lissabonissa ja 453 päivää Portossa.

Lisäksi asuntokanta, joka on prosentuaalisesti mitattuna "yksi OECD:n suurimmista", osoittautuu "tehottomaksi", sillä niiden talojen määrä, joita ei käytetä ensisijaisina asuntoina - koska ne ovat tyhjillään (12 prosenttia asunnoista vuonna 2021) tai niitä käytetään loma-asuntoina (19 prosenttia) - "on suurin" järjestön maista.

Tämä skenaario havaittiin myös Lissabonin keskustassa, jossa 14,9 prosenttia kiinteistöistä oli tyhjillään ja 9,3 prosenttia käytettiin loma-asuntoina vuonna 2021.

Huolimatta siitä, että hallitus ja monet kunnat ovat lisänneet investointeja viime vuosina, "sosiaalinen asuntokanta oli OECD:n alhaisimpia vuonna 2022".

Raportin mukaan Portugali osoitti vuonna 2022 noin 0,1 prosenttia BKT:stä sosiaaliseen asuntotuotantoon.

Asuntomarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan epäsuhta selittyy kotitalouksien määrän 13 prosentin kasvulla vuosina 2010-2023, "mikä heijastaa suuntausta kohti pienempiä kotitalouksia".

Lisäksi kansainvälisiin standardeihin verrattuna "verrattain alhaiset kiinteistöjen hinnat" kannustivat ulkomaan kansalaisten kysyntää, joka edustaa "noin 10 prosenttia kiinteistökauppojen kokonaisarvosta vuosina 2019-2024".

Ulkomaalaisten kysyntä keskittyi "kalliimpiin kiinteistöihin, mikä heijastaa suhteellisen korkeampaa ostovoimaa ja niin sanottujen 'kultaisten viisumien' vaatimia vähimmäisinvestointivaatimuksia".

Matkailun kasvu lisäsi myös asuntojen kysyntää, samoin kuin "lyhytaikaisten vuokrasopimusten laajentuminen".

"Esimerkiksi Lissabonissa Airbnb: ssä mainostettujen kiinteistöjen määrä nousi 18 277:stä syyskuussa 2019 21 181:een joulukuussa 2024, mikä vastaa noin 7,6 prosenttia kaikista kaupunkialueen asunnoista", tutkimuksessa korostetaan.